Nautiskelija käyttää kuuman ilmaston tummasta lajikkeesta ranskalaisperäistä nimitystä CARIGNAN. Rypäle on tosin kotoisin Espanjasta, joten nykykäytännön mukaisesti siitä käytetään yhä useammin nimeä MAZUELO toisen espanjalaisen nimen CARIÑENA asemesta. Kataloniassa Cariñena on uudelleen nimetty Samsoksi. Katalonialaisen Carignanin nimeäminen Samsoksi aiheuttaa kuitenkin epäselvyyttä lajikkeesta, koska Samso on Espanjassa myös nimi – tosin Kataloniassa suhteellisen harvinaiselle – Cinsaultille. Cariñenan uudelleen kastamisella haluttiin välttää sekaannusta naapurilääni Aragonian Cariñenan DO-alueeseen. Italian Sardiniassa lajikkeen nimi on BOVALE DI SPAGNA tai Bovale Grande. Lajikkeen ranskankielinen nimi Carignan on johdettu Espanjan Cariñenasta. Carignan on vanha lajike, joten synonyymejä riittää.

Ranskan viinimaine perustunut laatuviinien laatuun tyyliin primus inter pares (vailla vertaistaan). Ranskan viljellyimmän lajikkeen Carignanin kohdalla maine ja kirjallisuusmaininnat ovat kuitenkin perustuneet suurten satojen avittamaan volyymiin eli lähinnä pöytäviineihin sekä niiden ongelmalliseen laatutasoon. Tukiaisten voimalla Midin valtalajiketta on menestyksellisesti yritetty vaihtaa laadukkaampiin lajikkeisiin, mutta työsarkaa riittää. Lajike vaatii aavikkomaisen kasvuympäristön.

Tumma Carignan on ollut Midin ja kohtuullisemmassa määriin Koillis-Espanjan työhevonen. Lajikkeen kuuluisuus perustuu yksiselitteisesti Midin hurjiin viljelymääriin. Se on edelleen Ranskan viljellyin lajike, vaikka tukiaisten avulla sen viljelyala jatkaa jyrkkää supistumistaan. Kuivassa ja kuumassa ilmastossa sen suosion syynä ovat erittäin korkeat hehtaarisadot. Viineissä korostuu tavara ja suuntuntuma, tosin karkeatekoisena ja niukemman hedelmäisenä. Rypäleet ovat happoja. Reilumpi Carignanin käyttö paljastuu viimeistään yleensä rustiikin maanläheisessä ja heikkohedelmäisessä jälkimaussa. Tyylikkyyttä viineistä ei kannata odottaa.

Carignan kypsyy erittäin myöhään, joten kasvuympäristön pitää olla kuuma ja kasvukauden pitkä. Meren tuoma koskea kasvuympäristö tuottaa homeongelmia. Rypäleet ovat hapokkaita ja selvän tanniinisia. Lajike tuottaa suhteellisen syvän värisiä viinejä. Carignan-viinit edellyttävät oletusarvoisesti opittua ja harjoitettua makua. Suurilla sadoilla saadaan siis tuhteja viinejä ja lisäksi hapokkaina. Lajikkeen historiallisen suosion syy aavikko-oloissa on ilmeinen.

Vaikka lajikkeen laatutaso ei enää riitä nykyviineihin, teki Carignan tehtävänsä kun se toisen maailmansodan jälkeen alkoi lisääntyvästi korvata Midissä vielä heikompilaatuista Aramonia.

Lajike on kuuman ilmaston huomattavasti laadukkaamman rypäleen Grenachen tyyliin kotoisin Koillis-Espanjan Aragoniasta. Suurimmat viljelykset ovat olleet Midissä sekä Ranskan siirtomaa-aikoina Pohjois-Afrikassa. Espanjalaiset ovat olleet skeptisempiä lajikkeen suhteen. Se on Riojan tumman sekoitteen lajike nimellä Mazuelo, tosin määrällisesti erittäin vähäisenä. Espanjassa lajike näyttää parhaiten kyntensä vanhojen ja pienisatoisten köynnösten voimalla Prioratossa. Tosin Carignanin osuus Prioraton sekoitteessa on parhaimmillaankin suhteellisen alhainen.

Viljelyaloja

Carignan viljelyala oli vuonna 2009 Ranskassa 53155 hehtaaria, jossa neljä viidesosaa oli Languedoc-Roussillonissa ja suosio tasaisessa laskussa. Carignania kannustetaan korvaamaan myyvemmillä kansainvälisillä lajikkeilla sekä Grenachella ja Mourvedrella. Espanjassa Mazuelon viljelyala vuonna 2008 oli 6130 hehtaaria, joka on noin yhdeksäsosa Ranskan viljelyalasta. Eniten lajiketta Espanjassa viljeltiin Kataloniassa (2634 ha), Riojassa (1193 ha) sekä Aragoniassa (926 ha). Italiassa Carignanon viljely oli 1748 hehtaaria ja lisäksi tulee Sardinian Bovale Granden 583 hehtaaria. Itäisen Välimeren ympäristöstä lajiketta löytyy myös.

Kuumaan Uuteen maailmaan lajike on myös matkustanut. Kalifornian Carignanen viljelyala vuonna 2010 oli 1373 hehtaaria. Laatutuottajilla Carignania löytyy Monesti Zinfandelin kumppanina. Chilessä rypäleen viljelyala vuonna 2008 oli 675 hehtaaria, pääosin Maulen keinokastelemattomissa pensasköynnöksissä (bush vine). Lupaavin Uuden maailman laatupotentiaali lajikkeella onkin Chilessä. Uruguayssa Carignania oli 486 hehtaarilla, mutta Argentiinassa vain 30 hehtaarilla. Australiassa lajike on erittäin vähämerkityksinen ja Etelä-Afrikasta sitä löytyy vain 80 hehtaarilta.

Lajikkeesta on kaksi keskinkertaisen laatutason vaaleaa variaatiota, joista käytetään erotuksena Carignanista tai Carignan Noirista nimitystä CARIGNAN BLANC tai espanjalaisittain CARIÑENA BLANCA sekä CARIGNAN GRIS. Etelä-Ranskassa Carignan Blancia löytyi vuonna 2009 411 hehtaarilta. Puoli vuosisataa aikaisemmin viljelyala oli yli kolminkertainen 1652 hehtaarilla. Tumman Carignanin ominaisuudet löytyvät myös vaalean versiosta mukaan lukien myöhäinen kypsyminen. valkoviineissä pitäisi olla täyteläisyyttä ja hapokkuutta. Parhaiten vaalea versio toimii tumman lailla sekoitteissa. Espanjassa rypäleen vaalea muunnoksen merkitys on marginaalinen. Carignan Gris sen sijaan on puhdas kuriositeetti.

Jenkit yrittivät lisätä Cabernet Sauvignonin tuottavuutta sekä etenkin (Central Valleyn) aavikkokestävyyttä risteyttämällä sen Carignanin kanssa. Lajikkeen nimeksi annettiin Ruby Cabernet. Carignaniin verrattuna risteytyksen laatu parantui, mutta ei lähellekään Cabernet Sauvignonin laatutasoa.

Carignanin synonyymejä ovat esimerkiksi Bois Dur, Bovale Mannu, Carignane, Carignano, Cariñano, Crujillon, Mazuela, Mollard, Roussillonen, Satalan, Pinot Evara sekä Uva di Spagna.

Nautiskelijalla Carignania sisältävät viinit löytyvät pääosin Midin tumman sekoitteen alta. Sekoitteen laatupotentiaalia laskee Carignanin käyttö. Kun Carignan puuttuu perinteisestä Etelä-Ranskan rypälecocktailista, on Nautiskelijan nimitys silloin Etelä-Rhonen tumma sekoite.

Nautiskelijan arvioimat lajikeviinit.

Lajikkeen vaikutus viinin laatutasoon on ongelmallisen kaksijakoinen. Niukkaravinteissa maaperässä kasvaneiden vanhojen köynnösten pienten satojen rypäleet pystyvät tuottamaan laadullisesti hyviä sekä sävykkäitä ja konsentroituneita viinejä. Volyymiviinien tuotannossa korkeasatoisen lajikkeen viinien laatu on helposti välttävä ja korkeintaan tyydyttävä. Rypäleestä ei valmisteta mainittavasti lajikeviinejä, tosin Chilestä niitäkin saa. Alko on ollut ihastunut chileläisiin versioihin.

Viinien laatupotentiaali vanhojen pienisatoisten viinien kohdalla     HYVÄ
mutta odotusarvoisesti normaaleilla viinintuotantomenetelmillä      TYYDYTTÄVÄ.

Sivu päivitetty viimeksi 18.8.2017 ja edeltävän kerran 6.1.2016.