Ranskan (määrällisessä) viiniaitassa Midissä (Languedoc-Roussillon ja myös Provence) on perinteisesti viljelty kuumaan ja kuivaan ilmastoon sopeutuneita lajikkeita. Koska viinit on myyty edullisen hinnan avulla, pitää niiden myös kehittyä nopeasti ja köynnösten on oltava riittävän satoisia viljelijöiden riittävän elannon turvaamiseksi. Midin perinteisiä lajikkeita ovat Grenache, Carignan, Mourvedre, Cinsault sekä laadukkaimpana Syrah sekä mahdolliset muut ‒ kansainvälisesti vähän tunnetut ‒ paikalliset, kuumaan ilmastoon sopeutuneet lajikkeet.

Lisäksi ovat tulleet mukaan kansainväliset lajikkeet, joita käytetään etenkin vientiviineihin laatua kohottamaan. Alueen AC-viinit ovat yleensä sekoitteita ja lajikeviinit ovat vasta hiljattain yleistyneet alueviinien (Vin de Pays) yhteydessä. Midissä on panostettu moderniin viininvalmistukseen ja hedelmäisyyttä on nykyisin myös edullisissa viineissä. Tanniinit pyritään pitämään kurissa, tosin siemenisyys korostaa karvautta/katkeroaineita. Happojen pitäisi olla kohtuullisia. Halvoissa versioissa suositaan myös hiilidioksidikäymistä, mikä antaa hieman Beaujolais-viinejä muistuttavia parfyymisia ja imelähkön marjaisia aromeja. Nykyisin hiilidioksidikäymistä korvaa jäähdytyksen avulla saatu alhainen käymislämpötila.

Laadukkaimmissa viineissä pitäisi löytyä yrttejä, mausteita sekä rautaan ja kiviin viittaavaa maaperää erilaisten marjojen lisäksi naapurin Rhonen tyylisesti. Laatuversioiden ominaisuudet muistuttavat monesti Etelä-Rhonen tummaa sekoitetta ja Midin laadukkaammat viinit saavat tämän lajikeluokituksen, jos sen rypälevaatimukset täyttyvät. Rypälecocktailissa ei saa olla Syrah-lajiketta lukuun ottamatta muita Kansainvälisiä lajikkeita eikä etenkään laadullisesti ongelmallista Carignan-lajiketta.

Midin tumma sekoite sekä Etelä-Rhonen tumma sekoite ovat lähes synonyymejä, mutta Nautiskelija erittelee ne, koska laadullisesti ja viinin säilyvyyden kannalta ongelmallisen Carignanin käyttö ei ole sallittu eteläisen Rhonen maineikkaimmissa alkuperämerkinnöissä. (Tosin sitä saa käyttää Côtes-du-Rhônen alkuperämerkinnässä). Cabernet Sauvignon ja myös Merlot sekä muut Kansainväliset lajikkeet antavat helposti omia selviä luonteenpiirteitään Midin tummaan sekoitteeseen.

Sekoitteen lajikekirjo voi olla suuri ja siten viinien laatuvaihtelu erittäin suuri, mutta viinit on suunniteltu yleensä nuorena juotaviksi. Erotuksesi määritelmällisesti laadukkaammasta Etelä-Rhonen tummasta sekoitteesta viinien laatupotentiaali on erittäin hyvä. Midin sekoitteeseen turvautuvat kuitenkin yleensä volyymituottajat, joten monesti viinien laatutaso jää tyydyttäväksi. Languedoc-Roussillonin väkevöidyt viinit saavat Nautiskelijalla automaattisesti Midin tumman sekoitteen lajikkeeksi, mikäli viinin lajikkeista ei ole tarkempaa tietoa saatavissa.

Nautiskelijan tietokannassa Midin tumman sekoitteen luokitus oli 250 viinillä, mikä oli kaikista tietokannan viiniarvioista 1,8 prosenttia.

Tietokantahaku Midin tummasta sekoitteesta valmistettuihin arvoviiniluokituksen punaviineihin sekä
Tietokantahaku Midin tummasta sekoitteesta valmistettuihin arvoviiniluokituksen väkeviin viineihin.
Midin tumman sekoitteen tyydyttävän laatutason perusviinit.
Hakujen poiminnot tapahtuvat lajikenimen perusteella ja viinejä voi tulla myös muualta kuin Ranskan Midistä.

Sekoitepunaviinien laatupotentiaali    ERITTÄIN HYVÄ,   mutta punaviinien laatutason vaihtelu on suuri.
Väkevissä viineissä laatupotentiaali korkeampi.

Sivu päivitetty 12.7.2016.