Tumma Mourvedre, ranskalaisittain painomerkillä Mourvèdre tai espanjalaisittain Monastrell, kuuluu lämpimän ja kuivan ilmaston lajikkeisiin. Kaliforniassa ja Australiassa sen nimi on ‒ Barcelonan lähellä sijaitsevan paikkakunnan mukaisesti ‒ Mataro. Lajike vaatii lämmintä ja kuivaa syyssäätä, sillä se versoo (bud break) ja kypsyy myöhään. Ranskassa lajike yhdistetään Provenceen ja etenkin Bandolin viineihin. Mourvedre on Espanjan toiseksi viljellyin tumma lajike Grenachen tai espanjalaisittain Garnacha jälkeen. Espanjassa lajike on suosittu Itä-Espanjan Valencian ja Murcian (Levante) kuumilla ja kuivilla alueilla, joissa köynnökseen herkkyys hometaudeille ei aiheuta ongelmia.

Lajike on kuumaan ilmastoon sopiva melko tanniininen lajike. Rypäleen kuori on (Cabernet Sauvignonin tyyliin) paksu ja tumma. Mourvedre ei kuulu kuitenkaan voimakastanniinisiin lajikkeisiin, eikä se luontaisesti ole hapokas, mutta siitä valmistetut laatuviinit sopivat säilytykseen (edellyttäen että hapettumista on vältetty valmistusprosessissa). Korkea etanolipitoisuus parantaa säilyvyyttä. Nuorena karvasaineita sisältävät tanniinit ovat olleet ongelma, mutta nykytekniikalla valmistetut viinit ovat hyvin myös nuorena juotavia reilun hedelmäisyyden ansiosta.

Lajike on pääsääntöisesti täydennerypäle ja puhtaat lajikeviinit ovat harvinaisempia. Se kuuluu neljän laadukkaimman ja viljellyimmän lajikkeen joukkoon Châteauneuf-du-Papessa ja sopii Syrahia pehmentämään. Nautiskelijalla lajike sisältyy sekä Etelä-Rhonen että Midin tummaan sekoitteeseen. Suosiota se on saavuttanut parannerypäleenä Midissä, vaikka siellä Syrah ja muut kansainväliset korvaavat sen yhä useammin. Se on suosittu myös laadukkaiden roseeviinien lajikkeena.

Lajike oli (volyymiviinialue) Provencen päärypäle ennen viinikirvaa. Alueelle se tuli alkuperämaastaan Espanjasta jo 1300-luvulla. Sen suosio on huomattavasti elpynyt alueella viime vuosikymmeninä etenkin kun kloonivalinnalla on saatu satoisempia lajikkeita. Niukat sadot ovatkin rajoittaneet sen suosiota. Viljelyalan perusteella sen ylivoimainen pääpaikka on Espanja, mutta laadullisesti pääpaino on Etelä-Ranskassa ja Australiassa Midin tyylisissä sekoiteviineissä. Espanjan suuren (volyymipainotteisen) viljelyalan ansiosta rypäleen sijoitus globaalissa viljelyalasarjassa on turvattu.

Persoonallisissa, ja osittain vaikeasti markkinoitavissa, aromeissa on yleensä kypsien puutarhamarjojen lisäksi paahtuneita marjojen kuoria, aluskasvillisuutta, hiekkaista maaperää ja yleensä maanläheisyyttä sekä monasti jo nuorena eläimellisiä aromeja. Rakenteellisesti viinien pitäisi olla pehmeitä vihreistä katkeroaineista huolimatta. Hapot eivät ole runsaita ja yleensä viineissä on selvää lämpimän ilmaston paahtuneisuuden tuomaa pyöreyttä (edellyttäen, että rypäleet on kerätty fysiologisesti kypsinä). Viineissä eleganssi ei kuulu perusominaisuuksiin.

Mourvedre on Etelä-Ranskassa (suhteellisen) muodikas, mutta Espanjassa selvemmin volyymilajike. Mourvedre ei ole muotirypäle, etenkään maailmanliigassa. Espanjassa Mourvedren nimi on yleensä Monastrell sekä myös Morastell, mutta sitä ei pidä sekoittaa Pohjois-Espanjan Gracianoon eikä etenkään Gracianon ranskalaiseen nimeen Morrastel. Uudessa maailmassa lajikkeen nimenä on yleensä Mataro.

Lajikeviinejä löytyy Alkoa myöden.

Viinien laatupotentiaali:       Erittäin hyvä.

Sivu päivitetty 15.10.2014