Veneton tumman sekoitteen dominoiva rypäle, joka myös määrittää sekoitteen ominaisuuksia, on tanniininen ja erittäin hyvän laatupotentiaalin omaava Corvina Veronese. Valpolicellan viinit eivät voi kuitenkaan olla lajikeviinejä. Valpolicellan viineissä Corvinan kumppaneina löytyvät Rondinella ja Molinara muiden paikallisten vähemmän tunnettujen ja reilusti vähemmän viljeltyjen lajikkeiden kuten Corvinonen, Dindarellan, Negraran, Oselatan ja Rossignolan kanssa. Etenkin alueviinejä voi terästää vaikka Pohjois-Italiassa suhteellisen suositun Cabernet Francin avulla. Kansainväliset Merlot ja Cabernet Sauvignon voivat olla myös mukana yleistyvän muodin mukaisesti. Potentiaalisesti sekoite esittelee italialaisuutta (Nautiskelijalle) tyypillisimmillään, tosin yhä useammin selvällä jäännössokerilla sekä erilaisilla apu- ja lisäaineilla pehmennettynä. Siemenisten rypäleiden kuivaaminen sekä niistä laadukkaiden viinien valmistaminen on oma taiteen ja tieteen lajinsa. Sekoitteeseen rypäleet sekä etenkin Corvina kestävät hyvin rypäleiden kuivaus- ja käsittelyprosessin.

Nautiskelijan Veneton tumman sekoitteen määritelmä perustuu maakunnan maineikkaimman punaviinin Valpolicellan koostumukseen. Alueen hinnakkaimmat viinit ovat yleensä (vähintään) 15 volttisia, osittain kuivatuista rypäleistä valmistettuja amaroneja, joita tuottajat ovat pitempään varastoineet ja tammikypsyttäneet. Valpolicellan ripasso-viinejä on puolestaan terästetty Amarone-viinien valmistuksesta jääneellä puristemassalla pyöreyden, etanolipitoisuuden ja tavaran parantamiseksi. Etenkin amaronet voivat olla potentiaalisesti kiitettävän laatuisia. Laatutuottajilta parhaimmilta vuosilta ne täyttävät myös kellariviinin viiden vuoden minimivarastointikriteerit. Nykyisin osittain kuivattujen rypäleiden tuomaa etanolista pyöreyttä arvostetaan myös alueen tavallisissa punaviineissä, tosin oletusarvoisesti pyöreyden ja pehmeyden pääasiallinen lähde on nykyisin jäännössokeri ‒ eikä harvinaisesti puolikuivana.

Italialaisten mieltymysten mukaisesti sekoitteessa korostuvat kovahkot – tosin kesytetyt - tanniinit, kirpeähköt hapot ja viileän ilmaston tyylinen aromaattisuus. Hedelmäisyys ei perinteisesti ole ollut italialaisten arvostama ominaisuus, mutta ulkomaiden markkinavaatimusten mukaisesti siihen on alettu panostaa. Corvina ja siten Veneton tumma sekoite sopivat tammitukseen, tosin heikommin uusiin barrique-tynnyreihin, mutta isompiin ja hieman käytettyihin tynnyreihin Slavonian tammimetsistä. Corvinaa voisi verrata Porvoon tumman sekoitteen Cabernet Sauvignoniin ja muita rypäleitä lähinnä hedelmäisyyttä ja pyöreyttä korostavaan Merlot’hon sekä yrttimäisyyttä korostavaan Cabernet Franciin. Samankaltainen vertaus on sovellettavissa myös Riojan tummaan sekoitteeseen sekä sen päärypäle Tempranilloon. Riojassa tosin lajikeviinit ovat sallittuja.

Viinien aromit ovat yleensä kirsikkamaisia ja metsämarjojen puolelle taipuvia. Grafiitti (hiilimäisenä) on tunnusomaista kukkamaisten yrttien ja mausteiden lisäksi. Parhaimmillaan maanläheisyys korostaa mausteisuutta, mutta monesti myös (savivetoisella maaperälle tyypillisesti) lehtometsän aluskasvillisuutta sekä myös tuoretta tai käytettyä vastaa sekä kolmella vuosituhannella yleistyneitä ruohomaisia piirteitä. Perinteisesti tanniinit ovat korostuneet hedelmäisyyden asemesta. Etenkin amaroneissa etanolin avittama polttavuus korostuu. Ilman douppausta viinien suuntuntuma jää keskitäyteläiseksi ja on helposti kevyen puolella. Täyteläisyyttä tavoitellaan osittain kuivatuista rypäleistä valmistetuissa Amarone-viineissä.

Suomalaiset ovat pohjoismaisten naapuriensa tapaan ihastuneet Valpolicellan doupattuihin ripasso- ja amarone-viinehin sekä myös muihin Veneton appassimento-menetelmän viineihin. Menneisyyden (kirpeän) hapokkaat 12 volttiset valpolicellat alkavat nykyisin olla harvinaisuuksia. Tuottajille amarone ja ripasso-viinit ovat olleet taloudellinen menestystarina kun kuluttajat ovat valmiita maksamaan niistä reilua lisähintaa ja viinien ominaisuuksia on suhteellisen helppo säädellä valmistusteknisillä menetelmillä.

Nautiskelijan arvioimat laadukkaimmat sekoiteviinit arvoviinin luokituksella
sekä edeltävän neljän vuoden aikana arvioidut sekoiteviinit
sekä erikseen amaronearviot.

Vaikka laatupotentiaali riittää ja viinien hinta nousee, niin viinien todellinen aistinvarainen voi olla epätoivoista. Kannattaa tutkia myös pahnanpohjimmaisten olemusta.

Mietojen punaviinien laatupotentiaali    ERITTÄIN HYVÄ

sekä doupattujen apassimento-viinien laatupotentiaali    KIITETTÄVÄ.

Sivu päivitetty 15.5.2020 ja edeltävän kerran 9.1.2016.