SYNONYYMEJÄ: Cabernet Franc, tai lyhennettynä CF, on yleensä vakiintunut lajikkeen nimeksi. Italialaiset voivat harhaanjohtavasti käyttää myös pelkkä Cabernet-nimitystä. Boushet, Breton, Plant Breton, Grosse Vidure, Gros Cabernet, Noir-Dur, Trouchet Noir, Bouchy; Bordo, Cabernet Frank (Italia). Italiassa pitää varmistaa kuinka paljon vaiko ollenkaan pelkäksi Cabernetiksi nimetyssä viinissä on tanniinista Cabernet Sauvignonia.
 
VIININ LAATUPOTENTIAALI: Kiitettävä. Pitkän säilytyksen ongelmallisuus estää Nautiskelijalla täydellisen laatupotentiaalin, samoin kuin kunnon täyteläisyyteen yltävän suuntuntuman puuttuminen. Ranskalaisilla on tarjolla muutama poikkeus sääntöön. Monen mielestä yli puolet CF:a sisältävä Saint-Emilionin Cheval Blanc on täydellinen sekä huippupitkään CS-vetoisten Bordeaux’n viinien tyyliin säilyvä. Lähinnä asiantuntijan rypäle.
 
IKÄÄNTYMISPOTENTIAALI: Lyhyestä keskipitkään, erittäin harvinaisissa poikkeustapauksissa pitkä. Hedelmäisyys ja kohtuulliset, tosin yrttimäiset tanniinit korostuvat.
 
YLEISTÄ: Pääasiallinen käyttö sekoiterypäleenä, mutta myös lajikeviinejä etenkin Loiresta. Viileän ja kostean ilmaston sekä suhteellisen lyhyen kasvukauden lajike eikä se sovi Uuden maailman aavikko-oloihin. CF on Porvoon perinteinen sekoiterypäle Cabernet Sauvignonin tanniineja pehmentämään sekä (yrttimäistä) sävykkyyttä lisäämään. Kosteamman (ja siten viileämmän) Oikean Rannan alueella CF ja Merlot ovat perinteiset vallitsevat lajikkeet, sillä CS ei kypsy siellä kunnolla. Porvoossa CF on menettänyt suosiota CS:lle. Ranskan laajimmat viljelmät ovat viileässä Loiren laaksossa, jossa se on maineikkaimpien punaviinien ja roseiden lajike. Se on suosittu myös suhteellisen viileässä Pohjois-Italiassa ja itäisessä Keski-Euroopassa. Lajikkeen globaali viljelyala oli 1990-luvun lopussa (Galet´n mukaan) noin 45 000 hehtaaria.

Tautiherkkyys ja etenkin homeherkkyys on paksukuorista Cabernet Sauvignonia suurempia. Toisaalta kohtuulliset tanniinit tekevät sen hyvin nuorena juotavaksi viiniksi. Köynnöksen vaihtoehtoihin verrattuna alhaisempi tuottavuus leikkaa suosiota.

Osa Italian Cabernet Francista on mahdollisesti heikompaa Carmenerea eikä CF:n ja CS:n välillä aina tehdä eroa vaan niiden yhteisnimitys on Cabernet. Kaliforniassakin sen suosio lisääntynyt, vaikka sitä myydään harvoin lajikeviininä. Lajikkeen viljelyä on laajoilla alueilla yleensä Porvoon rypälereseptin takia. Pieninä määrinä se lisää sävykkyyttä, sekä säilytyksellä alkaa korostaa eläimellisiä ja tupakkaisia aromeja.

CF sisältää kohtuullisesti uuteaineita, tanniineja ja happoja ja viinit kehittyvät suhteellisen nopeasti. Tanniinit ovat yleensä vihertäviä. Sen aromit ovat kohtuullisen lähellä Cabernet Sauvignonia minkä vuoksi se on viileillä alueilla CS:n korvike. Puutarha- ja metsämarjojen lisäksi aromeissa on yleensä metsän aluskasvillisuutta, reiluja yrttejä sekä hiilimäisiä aromeja. Tammesta tulee mausteita, savua, luumua ja suklaamaisuutta. Kehittyessä viiniin tulee heinäisiä, metsäisiä ja eläimellisiä aromeja tunnuspiirteisten tupakan (lehtien) lisäksi. Lajike imee yleensä hyvin maaperän aromeja. Viinit ovat yleensä keskitäyteläisiä.

Nautiskelijan arvioimat CF-viinit, sisältäen roseet. Artikkelin loppu