Tumma GRACIANO yhdistetään Riojaan ja Nautiskelijalla se kuuluu Riojan tummaan sekoitteeseen. Ranskan Midissä (Languedoc-Roussillon) lajike on nimeltään MORRASTEL, jota ei pidä sekoittaa nimen samankaltaisuudesta huolimatta Mourvedreen. Nautiskelija käyttää johdonmukaisuuden vuoksi sekä muistamisen helpottamiseksi ranskalaisia nimiä – mikäli mahdollista. Tämän vuoksi espanjalainen Graciano on nimetty Morrasteliksi, tosin rypäletietokannassa kummallakin nimellä yhdessä.

Gracianon nimi Portugalin kuumilla alueilla on TINTA MIUDA. Argentiinassa lajikkeen nimenä on Graciana. Lajikkeella oli viime vuosituhanne lopussa lähinnä kuriositeettiarvoa. Vielä 1800-luvun puolivälissä lajiketta viljeltiin laajasti Midissä ja Espanssa ja se oli laajasti levinnyt Itäisen Välimeren ympäristössä kirjavalla ja sekoittavalla nimikirjolla. Espanjalaisten hallinnassa vuosina 1323-1720 olleessa Sardiniassa lajikkeen nimenä on (ollut) Bobale Sardo ja Cagnulari.

Lajikkeen suosion ongelmaksi koituivat alhaiset sadot, herkkyys lehtihomeelle (downy mildew) sekä rypäleiden mätänemisherkkyys. Kuivuutta lajike kestää hyvin, mutta viileys ja kosteus aihettavat ongelmia. Riojan viileämmillä alueilla sodankorjuu tapahtuu yleensä myöhään lokakuussa. Riojan viinien viime vuosikymmenten muutosta ja myös laadun heikkenemistä selittää Gracianon osuuden vähentyminen. Nykyisin Gracianon kyky parantaa sekoitteen laatua ja syventää väriä on luonut uutta kiinnostusta lajiketta kohtaa ja myös uusia lajikeviinejä on tullut markkinoille.

Lajikkeen Espanjan viljelyala oli vuonna 2008 1478 hehtaaria ja Portugalissa 461 hehtaaria vuonna 2010. Vuonna 2007 Gracianan viljelyala oli Argentiinassa 31 hehtaaria. Kaliforniasta Central Valleysta on ilmestynyt joitakin lajikeviinejä ja määrä on kasvussa. Viinikirjaa edeltävista määristä on melko kalpea muisto jäljellä. Lajike on peräisin Espanjasta vanhana lajikkeena tuntemattomilla vanhemmilla samoin sille jonkinasteista sukulaisuutta edustava Carignan alias espanjalaisittain Mazuelo.

Midissä Morrastelin korvasi luotettavampi ja suurisatoisempi Morrastel-Bouschet, tosin senkään laatu ei arvattavasti sopinut nykymakuun, kun sitä tuottavat köynnökset on lähes kokonaan revitty pois. Terminologian (ja etenkin sen samankaltaisuuden) ei pidä antaa hämätä harrastajaa sillä ranskalaisten termi espanjalaisten Gracianolle on Morrastel, mutta espanjalaisten termi ranskalaisten Mourvedrelle on Monastrell.

Lajikkeen laatupotentiaali on erittäin hyvä. Todennäköisesti se olisi voinut olla kiitettävä, jos lajikkeeseen olisi panostettu. Viinien tunnuspiirteenä on voimakkaat, parfyymiset, marjaisat aromit, korkeahko tanniinipitoisuus, hapokkuus sekä potentiaali tertiaarisiin, tupakkaisiin ja eläimellisiin aromeihin. Reilua tyylikkyyttä pitäisi myös löytyä. Lisäksi on (tammen voimistamia) mausteisia sekä maaperän aromeja sekä ikääntyneisiin riojoihin yhdistettäviä ominaisuuksia. Säilyttävät ja nuorena haastavaksi tekevät katkeroaineet ovat tunnuspiirteenä. . Laadukkaat Graciano-viinit tai sekoitteet ovat hyvin varastoitavissa. Gracianon ominaisuuksi riojan tummassa sekoitteessa voi verrata Porvoon tumman sekoitteen Petiti Verdot –lajikkeeseen etenkin parfyymisuuden ja jälkimaun osalta.

Kuuman Itäisen Välimeren ympäristön laadukkaana hapokkaana ja aromaattisena lajikkeena Morrastel/Gracianolla voisi odottaa olevan tulevaisuuden viljelypotentiaalia myös Uuden maailman kuumilla aavikkomaisilla alueilla. Suhteellisen korkean sokeripitoisuuden rypäleet tuottavat myös nykymuodin mukaisia nuorena juotavuutta helpottavia etanolisia viinejä. Tuhteja viinejä tuottavana lajikkeena lajikkeella on potentiaalia, tosin bisnes-vetoisessa nykymaailmassa alhaiset sadot muodostuvat helposti ylipääsemättömäksi ongelmaksi vaikka viinien laatu onkin kunnossa. Rypäleiden laatu ei tosin pääse esille koneellisen viljelyn ja sadonkorjuun edellyttämissä suurissa köynnöksissä.

Morrastelilla alias Gracianolla riittää historiallisena lajikkeena synonyymejä: Bovale, Bovale Sardo, Bovaleddu, Cagliunari, Cagniulari, Cagnulag, Caldareddhu, Calda Reio (Sardinia); Minustellu (Korsika); Monastrell Menudo, Monastrell Verdadero, Morastel, Moristell, Muristellu, Tinta Miuda, Tintilla de Rota sekä Xeres (Australia).

Lajikeviinit ovat harvinaisia, tosin muutama arvio löytyy.

Lajikkeen viinien laatupotentiaali    ERITTÄIN HYVÄ

Sivu päivitetty 23.11.2015.