Nykynimeltään vuodesta 2000 lähtien tumma
TOURIGA FRANCA, vanhemmilta nimiltään
TOURIGA FRANCESA tai Touriga Frances, kuuluu viiteen portviinin arvostetuimpaan lajikkeeseen. Sitä viljellään myös muualla Portugalissa. Iberian niemimaalla rypäleiden johdonmukaiseen nimeämiseen ei ole historiallisesti panostettu vaan vasta Espanjan ja Portugalin liittyminen vuonna 1986 Euroopan Unioniin alkoi tuoda johdonmukaisuutta lajikkeiden nimeämiseen sekä vähentää reilusti palstan tai tarhan rypälekirjoa yhden lajikkeen hyväksi. Touriga Francesan uudelleen kastaminen Touriga Francaksi vähentää lajikkeen sekoittamista heikompilaatuiseen
Tinta Franciscaaan. Monet ovat epäilemättä sekoittaneet tai mieltäneet nämä kaksi lajiketta samoiksi, etenkin ne esiintyvät usein samassa yhteydessä Douron viineissä.
Vuonna 2004 Touriga Francan viljelyala Dourossa oli 8919 hehtaaria, mikä kattoi reilut 21 prosenttia viljelyalasta. Rypäleen viljelyala koko Portugalissa oli vastaavasti 14 000 hehtaaria. Vuonna 2010 lajikkeen viljelyala Portugalissa oli supistunut 12 055 hehtaariin. Viljelyalassa Touriga Franca pärjää hyvin arvostetummalle Touriga Nacionalille, jonka viljelyala vuonna 2010 7268 hehtaaria jakaantuen eri puolille Portugalia Douron alueen lisäksi. Lajiketta voi löytyä hieman Kaliforniasta sekä Australiasta, mutta yleensä vain nimellä Touriga, joka voi tarkoittaa sekä Touriga Francaa että Touriga Nacionalia. Australiassa Tourigan viljelyala oli vuonna 2008 oli vaatimattomat 46 hehtaaria, josta merkittävä osa on erittäin todennäköisesti Touriga Nacionalia.
Touriga Franca vanhemmat ovat
Touriga Nacional ja Marufo. Lisäksi se on läheistä sukua Tinta Barrocalle. Lajike on todennäköisesti peräisin Douron alueelta. Lajike on todennäköisesi suhteellisen uusi koska ensimmäinen kirjallisuusmaina löytyy vasta vuodelta 1880. Tourigan Franca on yleensä täydennerypäle muille Douron lajikkeille sekä etenkin tanniiniselle Touriga Nacionalille. Touriga Francan on aidosti portugalilainen lajike. Ranskaan rypäleessä ei viittaa muu kuin nimi.
Douron suhteellisen harvinaisesta lajikkeesta Tinta Barca (Tinta da Barca) tai pelkkä Barca käytetään myös harhaanjohtavasti nimeä Touriga Franca, joten Barcan ja Francan nimissä kannattaa olla tarkkana. Samantyyppisiä nämä lajikkeet eivät kuitenkaan ole.
Köynnös antaa riittävän ja luotettavan sadon hyvän tautien kestävyytensä ansiosta, tosin kasvuympäristön pitää olla riittävän lämmin ja kuiva. Lajikkeen viineissä on kunnon laatua. Lajikkeen viineihin kuuluu voimakas ja
sävykäs aromikkuus parfyymisen kukkamaisena, yrttimäisenä sekä tumman kirsikkamaisena ja kypsän metsämarjamaisena. Selvä tyylikkyys on yleensä tunnuspiirteenä. Suuntuntuma jää kuitenkin yleensä keskitäyteläinen mutta jälkimaun pituus ja aromikkuus korostuvat. Elinvoimaisen köynnöksen rypäleiden kypsyminen saattaa kärsiä, etenkin jos satoja ei pidetä kurissa ja köynnöksen kasvua hillitä.
Rypäleiden sokeripitoisuus on suhteellisen alhainen. Tanniinit ovat melko voimakkaat, mutta Touriga Nacionaliin verrattuna kesytetyt. Tanniinien ja aromiaineiden uuttaminen kuorista vaatii kuitenkin ammattitaitoa. Konsentraatio ja laatupotentiaali eivät ole arvostetumman TN:n veroisia. Lajikkeen voi sanoa helpottavan porteissa ja myös miedoissa viineissä nuorena juotavuutta, tosin viileinä ja kosteina vuosina rypäleiden kypsyminen tuottaa ongelmia. Viineissä on myös säilytyspotentiaalia.
Lajike kuuluu (Nautiskelijan)
Portugalin tummaan sekoitteeseen muiden
Douron tummien rypäleiden ohella.
Touriga Franca –lajiketta voi verrata
Cabernet Francin merkitykseen ja olemukseen
Porvoon tummassa sekoitteessa.
Touriga Francan synonyymit ovat Albino de Souza, Touriga Frances, Touriga Francesa sekä Tourigo Francês.
Lajikkeen viinien laatupotentiaali ERITTÄIN HYVÄ .
Sivu päivitetty 22.11.2015