Nautiskelija käyttää nimitystä Porvoon tumma sekoite viineistä, joissa on vähintään kaksi seuraavaa lajiketta:
Cabernet Sauvignon (CS),
Merlot,
Cabernet Franc,
Malbec tai
Petit Verdot sekä muut mahdolliset Bordeaux'n vähämerkityksiset lajikkeet. Bordeaux’ssa sekoitteen dominoiva rypäle vaihtelee alueittain ja tuottajittain. Bordeaux’ssa ollaan näistä monen lajikkeen kohdalla viljelyn pohjoisella äärirajalla, joten tuottajien riittävän tasaisen tulovirran vakuutena ovat olleet eri ajankohtina kukkivat ja kypsyvät rypäleet. Huonoissa kasvuolosuhteissa ainakin jokin lajikkeista tuottaa riittävän laadukkaita rypäleitä. Selvät viileän ilmaston katkeroaineet sekä
tanniinit ovat viinien
tunnuspiirteinä.
Bordeaux-sana on ranskaa taitamattomalle vaikea ääntää (bordoo ilman mitään ö-kirjaimeen viittaavaa) ja taivuttaa, koska se edellyttää heittomerkin käyttöä. Hallinnan ja oikeinkirjoituksen nimissä Nautiskelija käyttää lähintä suomenkieleen sopivaa ja samalla alueen kuitenkin yksiselitteisesti identifioivaa Porvoo-nimeä. Sekaannuksen vaaraa ei ole, koska Etelä-Suomen läänin Porvoon kaupungissa kaupallinen viininviljely on yksiselitteisesti mahdotonta. Nautiskelija nimeää samalla periaatteilla Bordeaux'n alueen valkoviinien rypäleet
Porvoon vaaleaksi sekoitteeksi.
Bordeaux’ssa rypälesekoite pystyy tuottamaan viininmaailman ainutlaatuinen aromipaletin viinin rakenteen, joita ei muilla alueilla samoista rypäleistä huolimatta täysin pystytä saamaan aikaiseksi. Tosin saman valmistustiedon ja konsulttien levittäytyessä kaikkialle laatuviinialueille saadaan yhä enemmän muualta riittävästi Bordeaux’n tyylisiä viinejä, tosin valtaosin ilman Bordeaux’n huippujen säilytyspotentiaalia.
Bordeaux'n maaperä ja sen toistuminen viineissä on kuitenkin ainutlaatuista. Lisäksi viineissä korostuvat laaja kirjo mausteita sekä lakritsaa, salmiakkia, yrttejä ja sekahedelmiä ja iän myötä eläimellisiä aromeja. Rypäleet sopivat tammitukseen potkun, sävykkyyden ja maaperävetoisuuden voimistamiseksi.
Bordeaux’n huiput ovat maailmalla huippuhaluttuja ja huippuhintaisia. Kuuman Uuden maailman viinikopioissa nousee väistämättä esille kysymys kannattaako kuumassa ilmastossa yrittää viileän ilmaston lajikkeilla, jotka eivät yleensä toimi siellä eivätkä tuo viiniin lisäarvoa, vaan helposti ylikypsän sekahedelmäisellä ja paahtuneella olemuksella heikentävät viinien laatua. Etelä-Afrikassa ja myös Chilessä on ihastuttu tämän cocktailin hyödyntämiseen. Porvoon kopioissa Uudessa maailmassa pitää etsiä viileimmät kasvupaikat ja laadukkaimmat maaperät. Monesti pelkkä maailmanvalloittaja Cabernet Sauvignon käyttö riittää cocktailin useiden viileän/lämpimän ilmaston lajikkeiden käyttämisen asemesta.
Bordeaux’n ulkopuolella lajikkeet ovat yleensä CS ja Merlot sekä joskus lisäksi CF. Kaliforniassa viinistä saa käyttää yhdistyksen suojaamaa, mutta ei imagollista lisäarvoa tuovaa, nimeä Meritage, jos viinissä on käytetty vähintään kahta Bordeaux’n lajiketta. Nykysuuntauksen mukaisesti Kalifornian, Chilen ja Etelä-Afrikan tuottajien kalleimpia viinejä ei myydä lajikeviineinä (vaikka säädökset sallisivat) kun halutaan korostaa, että viinissä on käytetty Porvoon tyylisesti useampia lajikkeita. Monessa kuuman ilmaston maassa cocktailin rypäleitä täydennetään viinimaailman toisella huipulla Syrahilla, jolloin Nautiskelijan rypäleluokitus on
Australian tumma sekoite, josta löytyy yleensä riittävän samanlainen aromikirjo, tosin yleensä selvempää pyöreyttä ja kypsyyttä korostavana. Italian Toscanassa puolestaan paikallisen Sangiovese-lajikkeen täydentäminen Porvoon lajikkeilla tuottaa rypäleluokitukseksi nimen
Supertoscanasekoite.
Lajikkeiden nimeämispolitiikkaa vaihtelee eikä nykyisin enää Uuden maailman kalliissa viineissä näkyvästi mainosteta Cabernet Sauvignonia, vaikka se käytännössä on huippulaadun ja etenkin varastoitavuuden ehto. Uudessa maailmassa CS-viinit saadaan pehmeiksi ilman Porvoossa käytännössä vaadittavaa Merlot'n (ja Cabernet Francin) lisäämistä. Viinien sävykkyys hyötyy oletusarvoisesti useamman lajikkeen käytöstä, tosin poikkeuksia myös löytyy.
Myös Bordeaux’ssa rypälecocktailin vaihtelut ovat suuria. Nyrkkisääntönä on, että Vasemman rannan eli Medocin ja Graves’n punaviinit ovat CS-vetoisia eli tanniinisia kun taas Oikean rannan eli Libournen sekä volyymiviinialue Entre-deux-Mersin viinit ovat Merlot-vetoisia eli pehmeämpiä ja hedelmäisiä. Vasemman rannan soravetoinen maaperä on kuivempi eli lämpimämpi kuin Oikean rannan kostea savivetoinen maaperää. Pitemmän kasvukauden Cabernet Sauvignon on siis Vasemman rannan ja lyhyemmän kasvukasvukauden Merlot (ja Cabernet Franc) Oikean rannan peruslajike.
Bordeaux’n laatuviinit ovat vain poikkeustapauksissa lajikeviinejä, joten sekoite-sanan käyttö on perusteltua, etenkin kun kuluttajan on monesti mahdoton saada tietoonsa pullon sisällön tarkka rypälekoostumus. Vaikka tilan tarhojen rypälekoostumus olisikin tiedossa, vaihtelee pullon sisällön koostumus vuosittain kasvuolosuhteiden vaihteluiden vuoksi. Lisäksi Bordeaux’ssa, kuten muuallakin, tuottajilla on viinien laatu- ja hintaporrastus kalleimmasta ykkösviinistä alaspäin ja samalla monesti rypälekoostumus myös vaihtelee.
Nautiskelijan lukijan kannattaakin vertailla Porvoon ykkösviinien kuvauksia. Oikean rannan Pomerolin
Chateau Petrus (Pietari) täyttää myös Merlot-lajikeviinin vaatimukset ja puolestaan myös Libournen Saint-Emilionin
Chateau Cheval Blanc (Valkoinen Hevonen) on puolestaan Cabernet Franc-vetoinen viini. Vasemman Rannan Medocin viineistä Pauillacin
Chateau Mouton-Rothschildilla on korkein CS-pitoisuus samoin kuin saman kunnan
Chateau Lafite-Rothschildilla. Kannattaa vertailla eri alkuperämerkintöjä sekä eri hintaluokkien viinejä. Kolmannella vuosituhannella maksuhalukkaita varastointikustannusten maksajia ei enää löydy, joten myös kaikkein kalleimmat viinit pitää suunnitella nuorena miellyttäviksi ja kosiskeleviksi. Kypsyyttä korostava uuden tammen vetämä herättää monesti vakavia epäilyjä viinien säilytyspotentiaalista, ainakin lisäarvoa tuottavassa merkityksessä. Porvoon tumman sekoitteen rypäleluokitus oli kesällä 2016 1123 viinillä eli 8,1 prosentilla kaikista arvioiduista viineistä.
Nautiskelijan arvioiden
Bordeaux'n eliitti sekä
Porvoon
vaativimmat erityisasiantuntijan viinit ja
yleiskäyttöisemmät harrastajan viinit.
Porvoon tumman rypälecocktailin viineissä kaikki eivät kiillä ja loista eli
Nautiskelijan arvioiden pahnanpohjimmaiset.
Lisäksi Porvoon tumman sekoitteen punaviinien arviot
Argentiinasta,
Australiasta,
Chilestä,
Etelä-Afrikasta ja
Yhdysvalloista.
Viinien laatupotentiaali TÄYDELLINEN, ja ikääntymispotentiaali viinimaailman pisimpiä ellei peräti pisin.
Sivu päivitetty 12.7.2016
Nautiskelija käyttää nimitystä Porvoon tumma sekoite viineistä, joissa on vähintään kaksi seuraavaa lajiketta:
Cabernet Sauvignon (CS),
Merlot,
Cabernet Franc,
Malbec tai
Petit Verdot sekä muut mahdolliset Bordeaux'n vähämerkityksiset lajikkeet. Bordeaux’ssa sekoitteen dominoiva rypäle vaihtelee alueittain ja tuottajittain. Bordeaux’ssa ollaan näistä monen lajikkeen kohdalla viljelyn pohjoisella äärirajalla, joten tuottajien riittävän tasaisen tulovirran vakuutena ovat olleet eri ajankohtina kukkivat ja kypsyvät rypäleet. Huonoissa kasvuolosuhteissa ainakin jokin lajikkeista tuottaa riittävän laadukkaita rypäleitä. Selvät viileän ilmaston katkeroaineet sekä
tanniinit ovat viinien
tunnuspiirteinä.
Bordeaux-sana on ranskaa taitamattomalle vaikea ääntää (bordoo ilman mitään ö-kirjaimeen viittaavaa) ja taivuttaa, koska se edellyttää heittomerkin käyttöä. Hallinnan ja oikeinkirjoituksen nimissä Nautiskelija käyttää lähintä suomenkieleen sopivaa ja samalla alueen kuitenkin yksiselitteisesti identifioivaa Porvoo-nimeä. Sekaannuksen vaaraa ei ole, koska Etelä-Suomen läänin Porvoon kaupungissa kaupallinen viininviljely on yksiselitteisesti mahdotonta. Nautiskelija nimeää samalla periaatteilla Bordeaux'n alueen valkoviinien rypäleet
Porvoon vaaleaksi sekoitteeksi.
Bordeaux’ssa rypälesekoite pystyy tuottamaan viininmaailman ainutlaatuinen aromipaletin viinin rakenteen, joita ei muilla alueilla samoista rypäleistä huolimatta täysin pystytä saamaan aikaiseksi. Tosin saman valmistustiedon ja konsulttien levittäytyessä kaikkialle laatuviinialueille saadaan yhä enemmän muualta riittävästi Bordeaux’n tyylisiä viinejä, tosin valtaosin ilman Bordeaux’n huippujen säilytyspotentiaalia.
Bordeaux'n maaperä ja sen toistuminen viineissä on kuitenkin ainutlaatuista. Lisäksi viineissä korostuvat laaja kirjo mausteita sekä lakritsaa, salmiakkia, yrttejä ja sekahedelmiä ja iän myötä eläimellisiä aromeja. Rypäleet sopivat tammitukseen potkun, sävykkyyden ja maaperävetoisuuden voimistamiseksi.
Bordeaux’n huiput ovat maailmalla huippuhaluttuja ja huippuhintaisia. Kuuman Uuden maailman viinikopioissa nousee väistämättä esille kysymys kannattaako kuumassa ilmastossa yrittää viileän ilmaston lajikkeilla, jotka eivät yleensä toimi siellä eivätkä tuo viiniin lisäarvoa, vaan helposti ylikypsän sekahedelmäisellä ja paahtuneella olemuksella heikentävät viinien laatua. Etelä-Afrikassa ja myös Chilessä on ihastuttu tämän cocktailin hyödyntämiseen. Porvoon kopioissa Uudessa maailmassa pitää etsiä viileimmät kasvupaikat ja laadukkaimmat maaperät. Monesti pelkkä maailmanvalloittaja Cabernet Sauvignon käyttö riittää cocktailin useiden viileän/lämpimän ilmaston lajikkeiden käyttämisen asemesta.
Bordeaux’n ulkopuolella lajikkeet ovat yleensä CS ja Merlot sekä joskus lisäksi CF. Kaliforniassa viinistä saa käyttää yhdistyksen suojaamaa, mutta ei imagollista lisäarvoa tuovaa, nimeä Meritage, jos viinissä on käytetty vähintään kahta Bordeaux’n lajiketta. Nykysuuntauksen mukaisesti Kalifornian, Chilen ja Etelä-Afrikan tuottajien kalleimpia viinejä ei myydä lajikeviineinä (vaikka säädökset sallisivat) kun halutaan korostaa, että viinissä on käytetty Porvoon tyylisesti useampia lajikkeita. Monessa kuuman ilmaston maassa cocktailin rypäleitä täydennetään viinimaailman toisella huipulla Syrahilla, jolloin Nautiskelijan rypäleluokitus on
Australian tumma sekoite, josta löytyy yleensä riittävän samanlainen aromikirjo, tosin yleensä selvempää pyöreyttä ja kypsyyttä korostavana. Italian Toscanassa puolestaan paikallisen Sangiovese-lajikkeen täydentäminen Porvoon lajikkeilla tuottaa rypäleluokitukseksi nimen
Supertoscanasekoite.
Lajikkeiden nimeämispolitiikkaa vaihtelee eikä nykyisin enää Uuden maailman kalliissa viineissä näkyvästi mainosteta Cabernet Sauvignonia, vaikka se käytännössä on huippulaadun ja etenkin varastoitavuuden ehto. Uudessa maailmassa CS-viinit saadaan pehmeiksi ilman Porvoossa käytännössä vaadittavaa Merlot'n (ja Cabernet Francin) lisäämistä. Viinien sävykkyys hyötyy oletusarvoisesti useamman lajikkeen käytöstä, tosin poikkeuksia myös löytyy.
Myös Bordeaux’ssa rypälecocktailin vaihtelut ovat suuria. Nyrkkisääntönä on, että Vasemman rannan eli Medocin ja Graves’n punaviinit ovat CS-vetoisia eli tanniinisia kun taas Oikean rannan eli Libournen sekä volyymiviinialue Entre-deux-Mersin viinit ovat Merlot-vetoisia eli pehmeämpiä ja hedelmäisiä. Vasemman rannan soravetoinen maaperä on kuivempi eli lämpimämpi kuin Oikean rannan kostea savivetoinen maaperää. Pitemmän kasvukauden Cabernet Sauvignon on siis Vasemman rannan ja lyhyemmän kasvukasvukauden Merlot (ja Cabernet Franc) Oikean rannan peruslajike.
Bordeaux’n laatuviinit ovat vain poikkeustapauksissa lajikeviinejä, joten sekoite-sanan käyttö on perusteltua, etenkin kun kuluttajan on monesti mahdoton saada tietoonsa pullon sisällön tarkka rypälekoostumus. Vaikka tilan tarhojen rypälekoostumus olisikin tiedossa, vaihtelee pullon sisällön koostumus vuosittain kasvuolosuhteiden vaihteluiden vuoksi. Lisäksi Bordeaux’ssa, kuten muuallakin, tuottajilla on viinien laatu- ja hintaporrastus kalleimmasta ykkösviinistä alaspäin ja samalla monesti rypälekoostumus myös vaihtelee.
Nautiskelijan lukijan kannattaakin vertailla Porvoon ykkösviinien kuvauksia. Oikean rannan Pomerolin
Chateau Petrus (Pietari) täyttää myös Merlot-lajikeviinin vaatimukset ja puolestaan myös Libournen Saint-Emilionin
Chateau Cheval Blanc (Valkoinen Hevonen) on puolestaan Cabernet Franc-vetoinen viini. Vasemman Rannan Medocin viineistä Pauillacin
Chateau Mouton-Rothschildilla on korkein CS-pitoisuus samoin kuin saman kunnan
Chateau Lafite-Rothschildilla. Kannattaa vertailla eri alkuperämerkintöjä sekä eri hintaluokkien viinejä. Kolmannella vuosituhannella maksuhalukkaita varastointikustannusten maksajia ei enää löydy, joten myös kaikkein kalleimmat viinit pitää suunnitella nuorena miellyttäviksi ja kosiskeleviksi. Kypsyyttä korostava uuden tammen vetämä herättää monesti vakavia epäilyjä viinien säilytyspotentiaalista, ainakin lisäarvoa tuottavassa merkityksessä. Porvoon tumman sekoitteen rypäleluokitus oli kesällä 2016 1123 viinillä eli 8,1 prosentilla kaikista arvioiduista viineistä.
Nautiskelijan arvioiden
Bordeaux'n eliitti sekä
Porvoon
vaativimmat erityisasiantuntijan viinit ja
yleiskäyttöisemmät harrastajan viinit.
Porvoon tumman rypälecocktailin viineissä kaikki eivät kiillä ja loista eli
Nautiskelijan arvioiden pahnanpohjimmaiset.
Lisäksi Porvoon tumman sekoitteen punaviinien arviot
Argentiinasta,
Australiasta,
Chilestä,
Etelä-Afrikasta ja
Yhdysvalloista.
Viinien laatupotentiaali TÄYDELLINEN, ja ikääntymispotentiaali viinimaailman pisimpiä ellei peräti pisin.
Sivu päivitetty 12.7.2016