SYNONYYMEJÄ:	Côt tai yleisemmin Cot, (Noir de) Pressac, Pied Rouge, Jacobain, Grifforin tai Malbec-tyylinen ilmaisu Malbek, Malbeck, Malbech sekä harhaanjohtava Auxerrois.
VIININ LAATUPOTENTIAALI:	Erittäin hyvä, tosin lajikkeen epämuodikkuus houkuttaa harvoin laatupotentiaalin realisoitumisen vaatimaan työmäärään ja taloudellisiin uhrauksiin. Cahorsin kalkkipohjaisilla rinteillä saattoi menneinä vuosisatoina olla korkeampi laatupotentiaali. Pärjää nykymaailmassa huonosti CS:lle ja Merlot´lle.
VIININ IKÄÄNTYMISPOTENTIAALI:	Suhteellisen nuorena juotava. Laadukkaimmat viinit säilyvät tarvittaessa melko pitkään etenkin (vanhoina) argentiinalaisina versioina.
YLEISTÄ:	Malbec ei kuulu muotirypäleisiin eikä viljely ole laajenemassa. Se toimii harvoin puhtaana lajikeviininä vaan parhaiten pehmentäjänä tanniinisille lajikkeille. Suosion heikkenemistä selittää alttius hedelmänmuodostuksen häiriöille (coulure) sekä kasvitauteihin, jotka heiluttavat satomääriä. Kuivassa Etelä-Amerikassa kasvitaudit pysyvät hyvin kurissa kun rypäleen kuori on myös paksu. Menneinä vuosisatoina lajike oli laajalle levinnyt Ranskassa. Uuteen maailman lajike ei ole sopeutunut siis muualle kuin Etelä-Amerikkaan ja määrällä mitattuna parhaiten Argentiinaan.

Malbec on ollut Ranskassa pitempään statistin roolissa Bordeaux´n, Loiren ja vähäisessä määrin muiden alueiden sekoiterypäleenä. Médocissa rypälettä käytetään nykyisin erittäin vähän, sillä Merlot on vienyt sen paikan. Ranskassa se on ainoastaan Cahorsin alueella päärypäleenä. Cahorsin maine tosin luotiin ennen viinikirvan tuloa eivätkä alueen viinit ole sen jälkeen olleet entisen maineensa veroisia. Tosin nykyisin laadullista elpymistä on havaittavissa. §-rgentiinassa lajiketta viljellään eniten eikä vähäisimpänä syynä ole lajikkeen runsassatoisuus. Siellä myös viinin laatu voi potentiaalisesti olla erittäin hyvä, nykyisin käytännössä hyvä. Argentiinalaiset keksivät Malbecin "omaksi" laadukkaaksi rypäleekseen sen jälkeen kun puolet köynnöksistä oli revitty ylös. Chilessä Malbec kuuluu myös merkittäviin tummiin lajikkeisiin. Rypäleen tanniinipitoisuus on kohtuullinen samoin kuin hapot, minkä vuoksi viinit kehittyvät suhteellisen nopeasti Merlot-viinien tyyliin. Viinien hedelmän aromit muistuttavat enemmän metsämarjoja kuin puutarhamarjoja. Lisäksi siinä on mausteita, savua, tupakkaa, yrttejä, yleensä rautaan viittaavaa maaperää sekä iän myötä myös punaiseen lihaan viittaavia aromeja. Tyylikkyys ei ole viinien tunnuspiirteenä. Lajikeviinit sopivat myös tammitukseen ja täyttävät siten modernin viinin edellytykset. Nautiskelijan arvioimat lajikeviinit. Hyötyy Porvoon tummien lajikkeiden seurasta tai Lounais-Ranskassa Tannat’n seurasta. Viinit ovat yleiskäyttöisiä.