Tumma Zweigelt tuottajaa (suhteellisen) nuorena juotavia kevyehköjä volyymiviinejä Itävallan sekä Unkarin, Tsekin ja Slovakian malliin. Kohtuulliset tanniinit jäävät helposti vihreiksi. Itävallassa Zweigelt on suhteellisen arvostettu ja suosiota kasvattanut viljellyin tumma lajike. Riittävä laatu saadaan panostamalla tarhoihin sekä satoa reilusti rajoittamalla, jolloin myös muutaman vuoden lisäarvoa tuottava säilytys on perusteltua..

Zweigelt on viinimaailmassa uusi tulokas, jonka samanniminen tohtori risteytti vuonna 1922 Klosterneuburgin tutkimusasemalla Itävallassa. Risteyttäjä Dr. Zweigelt antoi rypäleelle ensin nimen Rotburger. Jälkipolvi kastoi rypäleen uudelleen risteyttäjän nimen mukaiseksi. Se sopii hyvin sekoitteisiin tanniinisempia lajikkeita tasapainottamaan, mutta puhtaita lajikeviinejä arvostetaan lisääntyvästi.

Lajikkeen vanhemmat ovat myös nykyisin Itävallassa suositut Blaufränkisch ja Saint-Laurent. Lajike silmikoi (bud) Saint-Laurentia myöhemmin ja rypäleet kypsyvät Blaufränkischiä aikaisemmin, joten reilut sadot ovat suhteellisen turvattuja kun lisäksi köynnöksen taudinkestävyys on hyvä. Zweigelt on Itävallan viljellyin tumma lajike. Rypäleestä valmistetut viinit on tarkoitettu nuorena juotavaksi. Suosiota lajike on saanut Itävallan lisäksi Unkarissa. Kasvuympäristön pitää olla suhteellisen viileä. joten viinimaailmassa lajikkeen matkustusmahdollisuudet ovat heikot, etenkin Uuteen maailmaan. Uudessa-Seelannissa lajiketta on testailtu kuten muitakin Keski-Euroopan viileän ilmaston lajikkeita.

Lajike kukkii riittävän myöhään ja elinvoimaa riittää, joten tuottajat saavat halutessaan reiluja hehtaarisatoja, mikä osaltaan selittää lajikkeen suosiota Itävallassa ja Unkarissa. Hapokkuutta on riittävästi, mutta kypsytykseen niukempi hedelmäisyys ja kohtuulliset, mutta vihreät tanniinit ovat helposti ongelmallisia. Itävaltalaiset ovat valmistaneet lajikkeesta myös laatupainotteisia tammitettuja ja kohtuullisen säilytyksen kestäviä viinejä. Viinejä kuvaa parhaiten sana ontto, ja positiivisesti mutkaton.

Aromeissa on yleensä kukkamaista parfyymisuutta sekä kirpeitä puutarhamarjoja, mutta rehevyys ei ole tunnuspiirteenä. Tyylillisesti viineissä on (ilman hiilidioksidikäymistä) yhdenmukaisuutta Gamay-viineihin, tosin beaujolais’ta ja myös Blaufränkischiä heikommalla tyylikkyydellä.

Itävallan lajikkeen kasvoi puolella uuden vuosituhannen ensimmäisen vuosikymmen aikana. Viljely oli 6511 hehtaaria keskittyen Niederösterreichiin ja Burgenlandiin. Tsekin vastaava viljelyala oli 860 hehtaaria. Saksassakin on kertynyt sadan hehtaarin alalta kiinnostusta lajikkeeseen sekä myös hieman Englannissa aitoviiniköynnöstä edustavana. Kanadan Brittiläisessä Kolumbiassa on kokeiltu lajiketta sekä selvemmin Japanissa yli 200 hehtaarilla. Myyvä lajike on kuitenkin käytännössä vain itävaltalaisella alkuperällä.

Rypäleen nimeksi on vakiintunut Zweigelt tai sen johdannaiset Zweigelt Blau, Blauer Zweigelt ja Zweigeltrebe. Lisäksi synonyymina voi olla hieman harhaanjohtava Rotburger alkuperäisen nimen mukaisesti.

Arvioidut eri tyyppiset lajikeviinit.

Viinien laatupotentiaali       HYVÄ
mutta käsitellään ja viljellään odotusarvoisesti volyymivetoisena.



Sivu päivitetty viimeksi 14.8.2018 ja edeltävän kerran 15.10.2014