Tumma SAINT-LAURENT tai viinin todennäköisen alkuperämaan Itävallan mukaisesti nimettynä SANKT LAURENT tai kumpaakin sopivan pyhimyksen lyhenteellä ST-LAURENT (myös ilman väliviiva). Vaikka rypäle yhdistetään Itävaltaan, niin eniten lajiketta viljellään sen naapurimaissa Tsekissä ja Slovakiassa nimillä SVATOVAVRINECKE ja SVÄTOVAVRINECKE. Kuluvan vuosisadan aikana lajikkeen suosio on kasvanut selvästi punaviinien suosion avittamana, etenkin Itävallassa, jossa se laadullisesti myös suhteellisen suosittu lajike. Myös kuluttajat ovat halukkaita maksamaan ylimääräistä lajikeviineistä. Tuottajien kannalta Saint-Laurent ei ole niin vaativa viljeltävä eikä etenkään yhtä vaativa kasvuympäristön suhteen kuin kilpaileva Pinot Noir.

Sankt Laurent on toinen Itävallan ja sen ympäristön suhteellisen suosittu tummalajike. Dr. Zweigelt risteytti vuonna 1922 Sankt Laurentin ja Blaufänkischin. Lopputulema oli nykyisin suosituin tumma lajike Zweigelt. Zweigeltilla ei ole vanhempiensa potkupotentiaalia eikä se myös viileän ilmaston lajikkeena ole matkustushalukas eli sopeutuva kuumaan kasvuympäristöön, kuten ei myöskään Sankt Laurent.

Vuonna 2008 Saint-Laurentin Itävallan viljelyala oli 795 hehtaari ja 00-vuosikymmenen aikana lajikkeet Itävallan viljelyala tuplaantui. Zweigeltin 6511 hehtaarin viljelyala on kuitenkin omaa luokkaansa. Lajikkeen viljely keskittyy Niederösterreichiin Thermenregion- ja Weinviertel-alueille. Saksan lajikkeen viljelyala oli vuonna 2008 669 hehtaaria, mikä on merkittävä saavutus, koska 1960-luvulla lajikkeen viljely Saksassa lähes loppui. Saksan viljelmät keskittyvät suhteellisen lämpimään Rheinhesseniin ja Pfalziin. Tsekissä vastaavan viljelyala oli 1482 hehtaaria keskittyen kaakkoisosan Määriin (Morava). Slovakian vuoden 2009 viljelyala oli 1408 hehtaaria, joka teki rypäleestä seitsemän prosentin viinitarha-alalla maan toiseksi viljellyimmän. Lajikkeen viljely keskittyy historiallisen Itävalta-Unkarin keisarikunnan alueille sekä Saksan lämpimämpiin osiin. Saint-Laurent, tai lyhennettynä St-Laurent, on ollut tunnettu itäisessä Ranskassa (mutta ei enää sallittu AC-viineissä)

Nykyisin lajiketta pidetään itävaltalaisten omana. Lajikkeen aikainen kukinta ei ole ongelma suhteellisen lämpimässä Niederösterreichissa ja Burgenlandissa. Rypäleiden suhteellisen aikainen kypsyminen puolestaan suojaa syyssateilta, jotka aiheuttavat herkästi pienten rypäleiden paisuminen ja halkeaminen. Köynnöksen taudinkestävyys on keskikertainen. Itävallan kylmät pakkastalvet köynnös kestää hyvin. Pitkän kuivat kauden ovat köynnöksille ongelma. Maailmanmatkaajaksi lajike ei sovellu. Itävaltalaiset arvostavat lajiketta omanaan. Viinit soveltuvat tammitukseen (kun viinin konsentraatiosta pidetään huolta). Lajiketta sekoitetaan hapokkaan Blaufränkischin sekä kansainvälisten lajikkeiden kanssa. Laatutaso on yleensä Blaufänkischin tasolla, tosin monien mielestä hieman heikompana.

Pienistä suhteellisen paksukuorista rypäleet saadaan halutessa uutettua (pehmeitä) tanniineja potkua ja kohtuullista säilytyspotentiaalia antamaan. Aromeissa on yleensä kypsiä marjoja sekä kukkaista parfyymisuutta ja yrttisyyttä, tammesta salmiakkia ja pippureita. Hillomaisia piirteitä löytyy monesti. Tammesta haetaan yleensä lisäsävyjä ja potkua. Tyylikkyys ei kuulu viinien pääominaisuuksiin. Kansainväliseen makuun happojen kurissa pitäminen on tärkeää, tosin lajike ei ole paikallisen mittapuun mukaan voimakashappoinen, tosin paahtuneisuus ja hillomaisuus ovat nykyisin rypäleiden tuleentumista arvostavassa viininvalmistustyylillä helposti selviä. Kuluttajat ovat tällä vuosituhannelle tulleet maksuhalukkaammiksi itävaltalaisille ja siten myös St-Laurent-punaviineille.

Ranskalais- ja englantilaisperäisen Saint-Laurentin tai Sankt Laurentin synonyymejä voivat Itävallassa olla Laurenzitraube, Lorenztraube ja Saint-Lorenz todennäköisenä kantasana pyhimys St Laurentius. Saksassa rypäle on perinteisesti kirjoitettu ilman väliviivaa Saint Laurent. Toinen rypäleen saksalainen synonyymi on Schwarzer. Reaalisosialismin aikana pyhää sai olla vain kommunistinen puolue ja sen ideologia, joten Tsekkoslovakiassa rypäleen nimi oli pelkkä Vavrinecke ilman alun pyhimys-määrettä..

Nautiskelijan arvioimat lajikeviinit.

Viinien laatupotentiaali positiivisesti    ERITTÄIN HYVÄ.

Sivu päivitetty 14.8.2018.