VIRALLINEN NIMI: Beaujolais'ssa viljellyn tumman lajikkeen nimi on Gamay Noir à Jus Blanc. Sillä tarkoitetaan tummakuorista ja vaaleamaltoista rypälettä (vastakohtana tummamaltoisulle (teinturier) muunnoksille).
 
SYNONYYMEJÄ: Gamay Beaujolais, Gamay de la Dole, Bourguignon Noir, Petit Bourguignon, Beaujolais, Lyonnais, Petit Gamai, Petit Gamay, Petit Rondolet, Piccolo Gamay ja Nagyburgundi. Monesti Gamay-sana on synonyymeissä. Tunnetun poikkeuksen muodostaa Napa Gamay, joka ei ole sukua varsinaiselle Gamaylle.
 
VIININ LAATUPOTENTIAALI: Erittäin hyvä, mutta normaalisti hyvän arvoinen kevyehkö ja nuorena juotava yleisviini. Vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä Beaujolais on joutunut pahenevaan hinta ja laatukriisiin. Hedelmäisiä ja matalatanniinisia viinejä pystytään valmistamaan Uudessa maailmassa ja lämpimässä ilmastossa kilpailukykyisempään hintaan. Käymismenetelmät ja uuttaminen vaikuttavat voimakkaasti tyyliin ja laatuun. Beaujolais’n viinejä ei ole pakko valmistaa hiilidiosidikäymisen avulla. Laadukkaimmat viinit tulevat alueen pohjoisosan kymmemeltä Cru-alueelta samalla AC-merkinnällä eikä etiketeissä tarvitse olla mitään Beaujolais’hen viittaavaa mainintaa, minkä vuoksi nimet Brouilly, Chiroubles, Chénas, Côte de Brouilly, Fleurie, Juliénas, Morgon, Moulin-à-Vent, Regnié ja Saint-Amour kannattaa tunnistaa.
 
IKÄÄNTYMISPOTENTIAALI: Nuorena tai suhteellisen nuorena juotavia. Mikäli viini on suunniteltu muutaman vuoden säilytykseen ja voimakkaaksi, on siihen uutettu kuorista normaalia enemmän tanniineja ja mahdollisesti kypsennetty tynnyreissä. Yleensä Cru-kuntien viineissä on enemmän tavaraa ja pari vuotta pitempi säilyvyys perusbeaujolais’hen verrattuna.
 
YLEISTÄ: Kevyitä ja hedelmäisiä viinejä tuottavana lajikkeena Gamay-viinit eivät ole muodikkaita ja hinnat ovat alamaissa. Beaujolais’n viljelijät ovat 1990-luvun lopulta lähtien olleet ahtaalla viinien alhaisen hinnan vuoksi.

Burgundin Beaujolais (lausutaan bosolee) ja Gamay (lausutaan gamee) ovat erottamat. Lisäksi lajikkeen merkittäviä viljelmiä on Loiressa sekä ranskankielisessä Sveitsissä. Loiressa se on korvannut etenkin heikkolaatuista Grolleau-lajiketta. Lajiketta viljellään myös entisessä Itä-Euroopassa. Muualla sen suosio on laskenut eikä se ole mainittavasti matkannut maailmalle. Valtaosa viljelmistä on Ranskassa ja siellä Gamay on Burgundin viljellyin lajike. Uudessä Maailmassa kannattaa valmistaa kevyitä viinejä lämpimään ilmastoon paremmin sopivista lajikkeista.

Gamayn globaalin viljelyalan arvioidaan olevan n. 36 000 hehtaaria, josta Beajolais’n osuus on reilusti yli puolet n. 22 500 hehtaaria. Menneinä vuosisatoina lajike on ollut reilusti suositumpi jolloin pohjoisen kaupunkiväestölle pystyttiin toimittamaan juomat vain suhteellisen läheltä ennen rautateiden tuloa 1800-luvulla. Rautateiden yleistyminen mahdollisti edullisemman ja myös laadukkaamman viinintuotannon Midissä sekä viinien saamisen kohtuuhintaan Pohjois-Ranskan kuluttajien ulottuville. Lajike kypsyy suhteellisen aikaisin ja aikaisesta silmikoimisesta huolimatta kestää hallaa herkän uudelleen silmikoimisen ansiosta.

Beaujolais'ssa puolestaan Gamay ja hiilidioksidikäyminen ovat löytäneet toisensa. Hiilidioksidikäymisen aromit muistuttavat graniittista maaperää ja se on myös todellista maaperää alueen Cru-viinejä tuottavissa pohjoisosissa. Beaujolais on tarkoitettu nuorena juotavaksi ja tyyli on kulminoitunut Beaujolais Nouveaussa, joka on suunniteltu juotavaksi muutaman kuukauden sisällä sadonkorjuusta. Nouveau on enemmän valkoviiniä tai tuhtia marjamehua kuin laadukasta punaviiniä. Klassisesti baujolais-toimii pataruokien kanssa sekä yleiskäyttöisenä viininä.

Viinien ominaisuuksiin kuuluvat niukat tanniinit, korkea happopitoisuus sekä selvä parfyyminen aromaattisuus. Rypäleen suhteellisen alhainen sokeripitoisuus vaatii lähes säännöllistä chaptalisointia. Viime aikoina Beaujolais’ssa on yhä useammin, vallitsevan tyylin mukaisesti, siirrytty viinin luonteen huomioon ottaen erittäin korkeisiin 13 prosentin etanolipitoisuuksiin. Lajike on myös tarvittaessa runsassatoinen, mikä selittänee osaltaan sen suosiota.

Viinit ovat korkeintaan keskitäyteläisiä, yleisimmin kevyehköjä ja tarkoitettu nuoruuden raikkaina ja hedelmäisinä sekä aromaattisina juotaviksi. (Hiilidioksidikäytetyn) viinin aromeja ovat puutarhamarjat joko raikkaina, paahtuneina tai hillomaisina sekä mausteiset ja yrttimäiset piirteet. Kirsikkaa ja karpaloa löytyy heikommissa viineissä ja mahdollisesti hieman aluskasvillisuutta. Lisäksi aromeissa voi olla kuivattuja sekahedelmiä ja yleensä pienoista ensanssimaisuutta. Heikkoon käymisen hallintaan viittaavat yleensä banaani sekä pastillimaiset ja hieman liuotinmaiset aromit.

Gamay Noir on erittäin vanha jonkin Pinot-lajikkeen sekä Gouais Blancin luonnollinen risteytymä Chardonnayn tyyliin.

Nautiskelijan arvioimat Gamay-viinit eli käytännössä beaujolais’t. Gamay on nykymaailmassa marginaalistuva lajike ja Beaujolais väistyvä alue. Artikkelin loppu