Vaalealle Viognier-lajikkeelle on vakiintunut ranskalainen nimi sillä vasta 1980-luvulla se lähti matkustamaan Rhonesta, ja viinien assosiaatiot haluttiin juuri muodikkaaksi muuttuneeseen Pohjois-Rhoneen. Viime vuosisadan loppupuolella Viognierilla oletettiin olevat edessä loistava kansainvälinen tulevaisuus. Kolmannen vuosituhannen edistyessä tulevaisuudesta on vähintään poistunut loistava-määre. Kuumassa ilmastossa ja tehoviljelyssä viinin mausta ja etenkin jälkimausta tulee helposti vihreän siemenmäinen. Huippuviinit pystytään käytännössä tuottamaan vain viileän ja lämpimän ilmaston rajamailla. Uudessa maailmassa joudutaan turvautumaan sekoitteisiin maun karvauden ehkäisemiseksi. Laadukkaimmat viinit hyötyvät ja edellyttävät tammea. Voimakas hajuvesimäinen aromipaletti vaatii kuitenkin älyllistä otetta, joten lajikeviinit ovat lähinnä asiantuntijoille. Suurempaa yleisöä tavoitellaan tammittamattomilla sekoiteviineillä, ja myös (mahdollisimman) nuorena juotavaksi suunnitelluilla lajikeviineillä.

Viognierin kotiseutu on Pohjois-Rhonen Condrieussa mukaan lukien Chateau Grillet sekä lisäksi Cote-Rotiessa Syrah-viinien pehmentäjänä ja aromatisoijana. Cote-Rotien punaviineihin lisätään käymisen yhteydessä yleensä muutama prosenttia Viognieria, tosin sallittu määrä on peräti 20 prosenttia. Muihin Pohjois-Rhonen Syrah-viineihin Viognierin lisääminen ei ole sallittu. Pohjois-Rhonessa on myös rypäleen alkuperä. Ensimmäinen kirjallinen maininta lajikkeesta on vuodelta 1781. Kolmannella vuosituhannella Viognierilla paljastui vanhempi-lapsi suhde Syrahin toisen vanhemman Mondeuse Blanchen kanssa. Täten Viognier on Syrahin sisarpuoli tai isovanhempi.

Vuonna 1968 lajikkeen viljelyala oli pohjois-Rhonen syntyseudullaan alimmillaan 14 hehtaaria. Niukkasatoinen ja vaikeasti viljeltävä lajike ei yksinkertaisesti tarjonnut elantoa, tosin taimitarhojen köynnösmateriaali oli myös huonolaatuista. Köynnös on vaikeasti viljeltävä ja sadot ovat melko alhaisia, tosin suosion lisääntymisen edellytyksenä on ollut riittävän satoisten kloonien valinta. Volyymipainotteiset kloonit herättävät aina viinin laadun suhteen kysymyksiä. Rypäleen suosion kasvaessa yksinomaan Condrieun viljelyala oli 1990-luvun lopussa 110 hehtaaria. ja koko Ranskan 2620 hehtaaria. Vuonna 2009 Viognierin Ranskan viljelyala oli 4395 hehtaaria.

Kasvu on hurjaa kun tyhjästä lähdetään

Viognier on nykyisin globaalisti laajalle levinnyt. Euroopassa sitä viljellään Saksasta etelään useissa maissa, tosin määrät ovat vaatimattomia. Eniten sitä viljeltiin vuonna 2010 82 hehtaarilla Portugalissa. Yhdysvalloissa Kalifornian viljelyala vuonna 2010 1211 hehtaaria. Washingtonin osavaltion viljelmillä Viognieria oli vuonna 2011 158 hehtaaria. Viognieria pidetään Yhdysvaltain itärannikon Virginian tunnusrypäleenä, vaikka Chardonnaylle se ei sielläkään pärjää istutusaloilla mitaten. Lajikkeen viljelyala Virginian osavaltiossa vuonna 2010 oli 93 hehtaaria. Viognier pärjää levinneisyydeltään hyvin Chardonnaylle Yhdysvalloissa vaikka määrät ovat Chardonnayhin verrattuna vaatimattomat. Kanadassa Tyynenmeren rannikon Brittiläisestä Kolumbiasta Viognieria oli vuonna 2008 67 hehtaarilla.

Etelä-Amerikassa pieniä viljelmiä löytyy monesta maasta. Suurimman viljelmät vuonna 2008 olivat Argentiinassa 714 hehtaarilla sekä Chilessä 263 hehtaarilla. Atlantin toisella puolella Etelä-Afrikassa vuonna 2008 Viognieria viljeltiin 859 hehtaarilla. Edullisissa Etelä-Afrikan sekoitevalkoviineissä suomalaiset todennäköisimmän tutustuvat lajikkeeseen ja lajikeviineissä australialaisiin. Uuden maailman suurin viljelyala on Australiassa, jossa vuonna 2008 Viognieria oli 4401 hehtaarilla. Viognieria hyödyntääkin Australiassa yli 500 tuottajaa. Australiassa on suhteellisen suosittua käytätyttää Syrah yhdessä muutaman prosentin Viognier-lisäyksellä Rhonen Cote-Rotien tyyliin. Aussien kuuman ilmaston rasvamaiselle ja vaalean piparimaustemaiselle tyylille vaihtoehtona on Uuden-Seelannin hapokkaampi ja aromikkaampi tyyli. Uudessa-Seelannissa on ihastuttu Viognieriin. Sen viljelyala vuonna 2010 oli 854 hehtaaria ja viisi vuotta aikaisemmin 155 hehtaaria. Kasvuprosentit ovat komeita kun nollasta ja läheltä nollaa lähdetään.

Viognier-rypäleet muistuvat Chardonnayn vastaavia suhteellisen pienikokoisina ja paksukuorisina. Tertut ovat isoja pituuden vuoksi. Kuorista saadaan Chardonnay tyyliin syvä väri viiniin. Paksut kuoret suojaat rypäleet hometaudeilta. Lämpimään ilmaston tekee rypäleelle optimaaliseksi luontaisesti alhainen hapokkuus sekä korkeahko sokeripitoisuus. Luontaisesti alhainen köynnöksen tuottavuus muodostuu tehoviljelyssä ja siten lopullisen viinin laadussa ongelmalliseksi.

Rypäleen muodikkuuden lisääntyessä ja tuotannon reilusti lisääntyessä viinien laadullinen lopputulos on vielä hieman epävarma. Nautiskelijan ennustuksen lopputulemana on kevyehköjä tuoksuvia viinejä selvän katkeroainemaiselle suuntuntumalla karvaiden piirteiden jälkimaulla chardonnayn tyylisellä öljymäisellä pyöreydellä. Jos kysyntää ei riitä lajikeviineille ennustetusti, rypäleet voi aina sekoittaa Chardonnayn tai muiden lajikkeiden joukkoon. Sekoittamista harrastetaan, etenkin edullisemmissa viineissä. Viognierin rypäleenä on kuitenkin hankala kilpailla hinnalla edullisissa viineissä aromaattisia hiivakantoja vastaan, kun köynnösten tuottavuus ei ole huippua ja peltotehojen noustessa maun laatuongelmat lisääntyvät.

Rypäleen luontaisesti korkea sokeripitoisuus jo suhteellisen viileässä ilmastossa tekee kuuman ilmaston keinokastelluilla tarhoilla viljelyn haastavaksi, koska tällöin köynnöstä joudutaan pitämään alihydroituna kasvun hillitsemiseksi. Vesistressi puolestaan korostaa rypäleen vihreän siemenmäisiä piirteitä. Kuorien väri on voimakkaan keltainen, mikä tekee viineistä chardonnaymaisen syvän värisiä. Vihreys voi muodostua huonossa säässä ja/tai heikolla ammattitaidolla ongelmaksi. Etenkin 1990-luvun lopulla, ja myös myöhemmin pullojen sisältö oli haussa ja kuluttaja kohtasi ikäviä yllätyksiä. Näitä tosin selittänee liian nuoret köynnökset ja rypäleiden käsittelyn opettelu.

Rypäleet kypsyvät melko myöhään, joten kasvuympäristön pitää olla suhteellisen lämmin ja riittävän kuiva. Kasvukaudesta tekee pitkän köynnöksen aikainen silmikointi. Kohtuuhappoisena ja parfyymisen aromikkaana lajikkeena se sopii nuorena juotavaksi (kuivien) Muscat-viinien tyyliin eikä säily pitkään. Siinä on yleensä eksoottisen hedelmäiset sekä luumarjamaiset aromit, yrttimäisyyttä sekä tammitetuissa selvää mausteisuutta piparimaustemaisina. Suuntuntumassa korostuu yleensä chardonnaymainen tavara sekä rasvamainen ja etanolinen pyöreys. Uusi maailma omaksui Viognierille alussa Chardonnayn tyylisesti maustemaisen tammituksen etenkin hinnakkaammissa viineissä Etelä-Ranskan parfyymisia hedelmien, kukkien sekä kukkamaisen yrttimäisiä aromeja korostavan tyylin vastakohtana. Lähivuodet kertovat millaiseksi lajikeviinien tyyli vakiintuu, mutta ainakin nuorena juotavuus, luumarjat (aprikoosi ja persikka) sekä yleensä kukkamainen parfyymisuus sekä öljymäinen suuntuntuma pysyvät tunnuspiirteenä. Lajikkeen aromikkuus keskittyy lämpimässä sekä etenkin kuumassa ilmastossa tuoksuun.

Suurelle yleisölle konsentroitunut, selvän täyteläinen, tammitettu, hajuvesimäisen parfyyminen, rasvamaisen pyöreä sekä kesyn hapokas katkeroainemainen Viognier-viini on liian haastava. Volyymiviineissä tavoitellaan yleensä luumarjojen kivimäisiä aromeja. Niukemmalla uuttamisella pyritään karvas siemenmäisyys estämään ja suuntuntuma pitämään kohtuullisen katkeroainemaisena nuoruuden hedelmäisyyden avittamana.

Rypäle kuuluu kansainvälisiin lajikkeisiin. Se sisältyy (Nautiskelijan) Rhonen vaaleaan sekoitteeseen.sekä Midin vaaleaan sekoitteeseen. Viognier-nimi sopii kaikkiin kieliin. Asiantuntijat ovat saaneet lisäksi markkinoitua sen muodikkaana nimenä ja viininä. Ranskalaiset saattavat kuitenkin hieman vaihdella nimen ääntämys- ja kirjoitusasua kuten Vionnier, Viognié, Viognier Jaune sekä Viognier Vert.

Nautiskelijan arvioimat laadukkaimmat lajikeviinit arvoviinin luokituksella sekä
edeltävän viiden vuoden aikana arvioidut viinit.
Ranskasta löytyy laaja laatu- ja hintakirjo lajikeviinejä.

Viinien laatupotentiaali    KIITETTÄVÄ.

Sivu päivitetty 13.6.2016.

Viognier,Vionnier,Viognié.Viognie,Viognier Jaune,Viognier Vert