Tumma KADARKA on unkarilaisittain nimetty Balkanin rypäle, tosin vähenevällä merkityksellä. Lajikkeen tarkempi alkuperä ja vanhemmat ovat arvoitus, mutta siitä on kirjallisuusmainintoja jo 1700-luvulta. Historiallisesti lajike on ollut Unkarissa merkittävä. Viljellyin lajike on Bulgariassa, jossa sen nimi on suomalaisillekin tutumpi GAMZA. Lajikkeen viljely ja viininvalmistus on haastavaa ja vaatii osaamista eikä myöhään tuleentuvan lajikkeen jalohomeherkkyys yhtään paranna asiaa. Mannerilmaston Balkanilla lajikkeen huono pakkasenkestävyys ei myöskään ole ongelmatonta. Vanhalla lajikkeella on myös klonaalista variaatiota, joten modernien viinien viljelyyn ja valmistamiseen vaaditaan tutkimusta. Lajikeviineillä on kuitenkin laatupotentiaalia.

Lajiketta viljellään vain Balkanilla (pois lukien Kreikka) Unkarista Etelään. Unkarissa lajikkeen viljely on keskittynyt maan eteläosiin. Luotettavia satoja arvostavaan viljelyyn harmaahomeelle herkkä ja erittäin myöhään kypsyvä lajike sopii heikosti. Suosituin se onkin ollut Pustalla. Laatuviinit edellyttävät satojen ankaraa kontrollia. Kun sadot pidetään kurissa on viineissä riittävästi potkua, vaikka Egerin ”Häränveren” voimakkuus on enemmän mielikuvamarkkinointia kuin aistinvaraista. arviointia. Egerissäkin on siirrytty helpommin viljeltäviin ja nuorena paremmin juotaviin lajikkeisiin. Kadarkaa ovat korvanneet paikallisista lähiseudun lajikkeista helpommin viljeltävät ja valmistettavat Blauer Portugieser alias Kékoporto sekä Blaufränkisch alias Kékfrankos. Unkarissa arvostetaan nykyisin kansainvälisiä ja germaanisen kulttuurialueen lajikkeita. Robinson-Harding-Vouillamoz (2012) kuitenkin ennustavan lajikkeen viljelyn elpyvän Unkarissa .

Tehoviljellyissä viineissä myöhään kypsän lajikkeen hapokkuus ja karvasaineet korostuvat helposti. Etenkin Unkarissa on lisäksi tyypillistä kovuutta sekä vaikeasti kuvattavaa tupakkamaista ja hiekkamaisen kivimäistä maanläheisyyttä, jota on vaikea kuvata tyylikkääksi vaikka monet löytävät lajikeviineistä Pinot Noirin tyylisiä ominaisuuksia. Hedelmäisyys ei ole yleensä viinien pääominaisuus, vaikka viinit hyötyvät yleensä säilytyksestä. Marjojen aromit ovat kirsikka- ja metsämarjalinjalla. Ohutkuorisen lajikkeen tuottama kevyt on omiaan roseeviineille. Satoisan lajikkeen viljely on kuitenkin haasteellista, joten Balkanilla rypäleen kokonaisviljelyala tuskin ainakaan kasvaa.

Vuonna 2008 lajikkeen viljelyala Unkarissa oli 666 hehtaaria. Sen sijaan Bulgariassa Gamzan viljelyala oli 3169 hehtaaria vuonna 2009. Luoteissa Romaniassa lajikkeen viljelyala oli 47 hehtaaria. Makedonian tasavallassa lajike on myös tunnettu, mutta merkittävämpi se on naapurimaa Albaniassa nimellä Kallmet.

Unkarilaisittain nimetyllä Kadarkalla riittää Balkanilla synonyymejä: Branicevka, Cadarca, Cadarca Neagra, Cadarca de Minis, Fekete Budai, Gamza, Gamza de Varna, Gomza, Gumza, Gymza, Kadarka Kök, Kalimet, Lugojana, Skadarka, Törökszolo sekä Varnenska Gimza.

Viinien laatupotentiaali    HYVÄ.

Sivun päivitys 13.6.2016.