Vaalea Furmint on Unkarin kansainvälisesti maineikkain lajike ja vielä kuuluisamman Tokajin makeiden viinien perusrypäle. Lajikkeen viljely keskittyy valtaosin Tokajin alueelle eikä se siten ole laajalle levinnyt edes Unkarissa. Rypäle on herkkä jalohomeelle ja toinen jalohomeviinin perusvaatimus, voimakas hapokkuus, täyttyy myös hyvin. Lisäksi rypäleen sokeripitoisuus ja sitä kautta etanolipitoisuus ovat suhteellisen korkeita. Jalohomeiset viinit säilyvät luontaisesti pitkään. Unkarilaisiin viineihin yhdistettävä tulisuus, kovuus ja maanläheisyys ilmenevät myös hyvin. Köynnöksen aikainen silmikoiminen sekä pitkä kasvukausi estävät sen viljelyn viileässä kasvuympäristössä.

Lajiketta viljellään myös Unkarin lähiympäristössä ja historiallisesti se oli merkittävä Itävallan Burgenlandissa, jossa lajikkeen nimitys voi olla Mosler. Tsaarien hovissa arvostettiin makeita tokajiviinejä. Krimin niemimaalla viljellään Furmintia edelleen. Etenkin Sloveniassa ja muualla entisessä Jugoslaviassa lajiketta viljellään myös. Tokajin alue jatkuu Slovakian puolella. Slovakian puoleiset makeat viinit eivät ole hankkineet laatumainetta. Etelä-Afrikassa lajikkeella on ollut jonkinlaista merkitystä Harslevelün lisäksi. Lajikkeen eurooppalainen viljely keskittyy entisen Itävalta-Unkarin keisarikunnan alueella. Uudessa maailmassa on muutamia kokeilijoita, mutta maailmanmatkaajaksi rypäleestä ei ole. Kosiskelevia ja sävykkäitä viinejä rypäleestä on erittäin haastava valmistaa.

Kuinka lajike tuli Unkariin tai lähiseudulle on epävarmaa, mutta todennäköisesti se on tullut jo keskiajan loppupuolella. Furmintilla on vanhempi-lapsi-suhde vanhan ja nykyisin kadonneen Gouais Blanc –lajikkeen kanssa. Erittäin todennäköisesti Furmint edustaa suhteessa jälkikasvua ja Gouais Blanc toista vanhempaa. Furmintilla riittää sisarpuolia, koska Gouais Blancilla on nykyisin 80 tunnettua jälkeläistä. Furmintin maineikkaimmat sisarpuolet ovat Chardonnay sekä Riesling. Furmint on puolestaan sen Tokajin sekoitekumppanin Harslevelün toinen vanhempi. Tokajin alueen köynnösten selvät eri ominaispiirteet viittaavat alueen olevan lajikkeen kotiseutu. Vuonna 2006 Furmintin viljelyala Unkarissa oli 4006 hehtaaria, josta 97 prosenttia Tokajin alueella sekä hieman Somlon alueella. Slovakian viljelmät ovat paikalliselta nimeltään Tokajskan alueella. Sloveniassa arvostetaan lajikkeesta valmistettuja kuivia valkoviinejä. Siellä lajikkeen vuoden 2009 viljelyala oli 694 hehtaaria. Naapurimaan Kroatian rypäleen viljelmät olivat 422 hehtaaria vuonna 2008. Kroatialaisten preferenssit ovat myös kuiviin viineihin. Itävalan rypäleen viljelmät olivat vuonna 2010 9 ha Burgenlandin Rustin alueella.

Köynnös ei kestä kovia talvipakkasia, mutta sillä on kuitenkin vastakkaisena vuodenaikana hyvä kuivuuden sietokyky. Rypäleiden voimakkaat hapot vaativat miedoissa viineissä kesyttämistä ja vasta moderneilla valmistustekniikoilla (sekä lisä- ja apuaineilla) kuivat lajikeviinit on saatu toimiviksi, yleensä tammen avittamina. Potkua ja maanläheisyyttä riittää viineissä, tosin tyylikkyyden kustannuksella.

Tokajin viinit tunnistaa etenkin voimakkaasta (kuivatun) aprikoosin aromista, mikä on lajikkeen yksiselitteinen tunnuspiirre. Lisäksi hedelmän aromit ovat yleensä sitruuna- ja omenalinjalla monesti mäskimäisillä piirteillä. Tammella saadaan maustemaisia ja helposti juureksiin ja sekahedelmiin sekä savujohdannaisiin viittaavia aromeja. Säilytyksellä chardonnaymainen öljymäisyys ja rasvamainen pyöreys korostuvat. Hedelmäisyyttä riittää, mitä todistaa myös viinien yllättävän hyvä kesto reaalisosialismin aikana, jolloin erittäin hapettava käsittely laatua heikensi reilusti laatua pastöroinnin lisäksi. Viinien hienovarainen sävykkyys ei kuitenkaan ole lajikkeen perusominaisuuksia. Unkarilaisuus maistuu viineissä maanläheisyytenä, jota paikallinen (slavonialainen) tammi avittaa.

Tokajin viineihin kuuluu olennaisena osana kukkaisia aromeja ja parfyymisuutta sekä yleensä sävykkyyttä ja unkarilaisittain tyylikkyyttä korostava kotoperäinen Harslevelu-lajike. Nykyisin Muscatin (à Petit Grains) tai paikallisesti Muskotályn suosio on lisääntynyt reilumman parfyymisuuden ja nuoruuden sävykkyyden ansiosta. Kuivia eikä myöskään makeita huippuviinejä Furmint ei pysty sinkkuna tuottamaan samaan tapaan kuin Sauternes’n Semillon vaatii hieman kukkamaisen yrttimäistä ja maustemaista Sauvignon Blancia sekoitetta täydellistämään. Furmintista puhutaan ja rypälettä kehutaan, mutta alhaiset viljelyalat ja suppea levinneisyys antavat viinien kehumiselle ristiriitaisen sivumaun.

Romanian (Gotnarin alueen) Grasalla on samankaltaisuutta Furmintin kanssa, samoin kuin Slovenian Siponilla ja Kroatian Pošipilla. Ne ovat kuitenkin eri lajikkeita. Nautiskelijan tietokannassa on loppukesällä 2018 13 (valtaosin kuivan) lajikeviinin arviota. Tokajisekoitteen välimakeiden ja makeiden viinien arvioita oli 47 kappaletta.

Furmint-lajikkeen synonyymejä ovat Feher Furmint, Lazafürtu Furmint, Moslavac, Moslavac Bijeli, Mosler, Sipon, Som, Szigeti, (Australiassa) Tokay, Valtozó Furmint sekä Saksassa Zapfner ja Zopfner.

Nautiskelijan arvioimat lajikeviinit sekä
yleensä Furmintin dominoimat Tokajisekoiteen viinit. Lajikeviinien laatupotentiaalin yleisarvosana    ERITTÄIN HYVÄ.
Sinkkuna rypäleellä ei ole huippuviinin potentiaalia.

Sivu päivitetty 2.9.2018.