Tumma BONARDA on viinikirjallisuudessa aiheuttanut paljon sekaannusta. Nimi on ollut yleinen Pohjois-Italiassa. Bonarda on kuitenkin ollut Argentiinan sekä etenkin Mendozan työhevonen. Argentiinalaisten ovat pitäneet sitä ”omana” lajikkeena hieman samaan tapaan kuin jenkit ovat pitäneet Zinfandelia alias Tribidragia omana lajikkeenaan. Argentiinan Bonarda on kuitenkin sama lajike kuin Ranskan Savojin DOUCE NOIRE, jonka lajikkeen nykynimeämisohjeiden perusteella pitäisi olla myös sen virallinen nimi. Vakiintuneen käytännön mukaisesti Nautiskelija käyttää puhdasta Bonarda-nimeä vain argentiinalaisesta lajikkeesta. Bonarda on siis eri lajike kuin Pohjois-Italian Bonarda Piemontese eikä sillä ole sukulaisuutta muihin Pohjois-Italiassa Bonarda-johdannaisiin lajikkeisiin. Nimissä on syytä tarkkuuteen.

Pelkällä Bonarda-nimellä lajike yhdistetään nykyisin Argentiinaan ja on siellä laajasti viljelty satoisa lajike. Selvyyden vuoksi Argentiinan Bonardan nimen pitäisi olla Bonarda of Argentina tai espanjalaisittain Bonarda Argentina. Viinit ovat kohtuutanniinisia ja nuorena juotavia. Argentiinan kasvuympäristön tuottama kovuus ja vihreys antavat riittävää potkun tunnetta. Marjojen aromit ovat yleensä metsämarjojen puolella ja maustemaisuus korostuu. Bonardan pääavut ovat syvä väri ja nuoruuden hedelmäisyys. Eleganssia viineistä ei kannata odottaa. Parhaimmillaan lajike on sekoitteissa. Lähinnä sitä voi pitää volyymiviinien lajikkeena. Suomessa Alko on pitänyt huolta Bonarda-sekoitteiden saatavuudesta.

Argentiinassa lajikkeen ensimmäisen vuosikymmen viljelyala oli 18 579 hehtaaria. Bonarda on Argentiinan toiseksi viljellyin lajike arvostemman Malbecin jälkeen. Sen rinnalla kalpanevat Ranska 2 hehtaaria sekä Kalifornian 36 hehtaaria. Trentinossa on esiintynyt Douce Noire paikallisella nimellä Turca, kun Savoji-Jurassa vastaava kirjoitus on Turin. Viljelyalan laskun voi odottaa jatkuvan. Ranskassa lajike on puhdas kuriositeetti, vaikka historiallisia nimiä sillä riittääkin. Savojin ja Juran seudulla 1900 lopussa suosittu lajike ei selvinnyt viinikirvan jälkeisestä köynnösten varttamisesta eikä vijjelyn siirtymisestä lämpimämmille alueille (kuljetusyhteyksien parantuessa).

Kaliforniassa Bonardasta on käytetty harhaanjohtavaa nimeä CHARBONO, koska se assosioituu Piemonten viljelystä poistuneen samannimiseen lajikkeeseen. Argentiinassa lajikkeen riittävä suosio ja kysyntä on taattua etenkin kun viljely on suhteellisen helppoa varttamattomilla köynnöksillä. Käytännössä pitää lämmöstä ja riittävästä kuivuudesta. Bonardaa ei pidä sekoittaa Piemonten Dolcettoon vaikka niin paikallisten nimien väärintulkinnan perusteella historiallisesti tapahtuikin.

Argentiinan Bonardan synonyymejä ovat Savojissa ja Jurassa Bathiolin, Charbonneau, Corbeau, Corbeau Noir, Mauvais Noir, Plant de Montmelian, Plant deTurin, Turin ja Plant Noir sekä Trentinossa Turca ja Kaliforniassa Charbono. Torinon liittäminen rypäleen paikallisiin nimiin on epäilemättä jälleen lisännyt sekaannusta Argentiinan Bonardan alkuperästä. Nautiskelijan rypäleluokituksella Bonardaa sisältävät viinit ovat Argentiinan tumman sekoitteen alla, joilla hallitaan kahden Argentiinan viljellyimmän tumman lajikkeen Malbecin ja Bonardan erikoisia, muusta viinimaailmasta sekoitteita.

Arvioidut argentiinalaiset lajikeviinit.
Monesti Bonardaa sisältäviä viinejä löytyy Argentiinan tumman sekoitteen -kohdalta.

Viinien laatupotentiaali    TYYDYTTÄVÄ.

Sivu päivitetty 30.1.2016.