Nautiskelija nimeää saksalaisella kirjoitusasulla valkoviinilajike Gewürztraminerin ranskalaisesti ilman saksalaista ü-kirjainta Gewurztramineriksi tai lyhennettynä Gewurziksi (tai saksalaisella umlautilla Gewürziksi). Savagnin-rypäleiden joukossa Gewurztraminer on suhteellisen uusi tulokas. Siitä löytyy mainintoja 1800-luvun alusta. Rypäleen kotipaikkana pidetään Saksan Reinin laaksoa. Gewurztraminer on todennäköisesti myös pinkin Savagnin Rosen muunnos sitä tosin reilumman aromikkaana ja täyteläisempänä. Matalahappoisena lajikkeena Gewurztraminer on viileän/lämpimän ilmaston lajike suhteellisen laajalle levinneenä, vaikka rypäleen viljely keskittyy keskiseen Eurooppaan. Rypäleiden kasvukausi on suhteellisen lyhyt ja alkaa aikaisin.

Matalahappoisen ja korkean sokeripitoisuuden lajiketta voisi vertauskuvallisesti kutsua viileän ilmaston Chardonnayksi, koska viineissä korostuu tavaraa, etanoli ja öljymäinen pyöreys korostuvat ruusumaisen kukkamaisena ja katkeroainemaisena yrttimäisenä vaaleiden maustemaisuuden korostamana. Suuntuntumassa korostuvat katkeroaineet ja tuleentumattomista rypäleistä valmistettuna helposti selvän kova ja vihreä suuntuntuma. Odotusarvoisesti Gewurz-viineihin on jätetty selvää välimakeaa sokeria suuntuntumaa pehmentämään ja pyöristämään. Kypsien rypäleiden tuottama aromikkuus on vaativaa ja mielipiteitä puolesta tai vastaan jakavaa. Ikä korostaa viinien vaativuutta, joten ne on valtaosin suunniteltu mahdollisimman nuorina juotaviksi.

Rypäle on selvästi punertava, pinkki mikä antaa viiniin syvää kultaista väriä monesti kuparisävytteisenä. Syvä väri muistuttaa helposti tammitettuja Chardonnay-viinejä. Gewürz tarkoittaa saksaksi maustetta (ilman tarkempia määritteitä), mutta kuten rypäleen paikalliset nimitykset, kuten Traminer Parfumé, Traminer Aromatique tai italialaisittain Traminer Aromatico, kertovat, on sanan merkitys enemmän parfyymista aromaattisuutta tarkoittava. Ranskankielinen sana aromien luonnetta kuvaamaan on musqué, jonka voi suunnilleen kääntää myskimäiseksi tai muskatellimaiseksi. Nautiskelija luokittelee laatuvetoiset Gewurz-viinit pääsääntöisesti asiantuntijan viineiksi.

Kolmannella vuosituhannella Gewurzista on kehittynyt modernin lisäainevetoisen ja manipulatiivisen viininvalmistuksen arkkirypäle. Nykyisin viineissä voi odottaa (aikaisemmin valmistusteknisiksi virheiksi luettuja) pajumaisuutta, kieloa ja pelargoniaa sekä yleensä pastillimaisuutta eri versioina. Näiden sorbitolivetoisten yhdisteiden lisäksi maustemaisuutta ja maaläheisyyttä haetaan erilaisista rikkiyhdisteistä. Nautiskelijalla tällaiset ominaisuudet eivät kuulu laadukkaaseen luonnontuotteeseen vaan ihmisen rakentamaan viiniin.

Rypäleen globaalia leviämistä on rajoittanut riittävän viileän kasvuympäristön vaatimus riittävien happojen säilyttämiseksi. Nykytekniikalla keinokastellussa lämpimässä kasvuympäristössä rypäleestä pystytään valmistamaan kohtuullisen hinnan avulla myytäviä riittävän toimivia viinejä. Laatutuotanto edellyttää satojen kurissa pitämistä mutta tarvittaessa köynnöksistä voidaan ottaa myös reilua viinien hintaa kohtuullisen pitäviä tehoja yrttimäisiä ja helposti vihreitä piirteitä korostavana. Muut viinien ominaisuudet saadaan aikaiseksi sitten valmistusprosessissa. Gewurztramineria käytetään monesti täydennerypäleenä potkua ja aromikkuutta viinissä korostamaan.

Rypäleen Ranskan vuoden 2009 viljelyala oli 3083 hehtaaria keskittyen Alsaceen (2928 ha). Gewurzin osuus Alsacen viljelyalasta oli 19 %. Saksassa Roter Traminer lajikkeen viljelyala oli 835 hehtaaria vuonna 2008 keskittyen talvisin riittävän leutoihin Rheinhesseniin, Plalziin sekä Badeniin. Italiassa ja tarkemmin lähinnä Alto Adigessa lajikkeen viljelyala oli nimellä Traminer Aromatico 560 ha vuonna 2000. Koillis-Espanjan Somontanon ja Katalonian rypäleen viljelyala oli 247 hehtaaria vuonna 2009. Itäisemmän Keski-Euroopan merkittävimmät viljelmät ovat Unkarissa (720 ha), Tsekissä (600 ha) valtaosin Määrissä sekä Romaniassa (218 ha). Moldovan rypäleen viljelmät kattoivat vuonna 2009 2731 hehtaaria ja Ukrainan viljelmät 961 hehtaaria. Itä-Euroopassa rypälettä käsitellään lähinnä volyymivetoisena.

Yhdysvaltain länsirannikolla Kalifornian vuoden 2010 rypäleviljelmät olivat 702 hehtaaria pääosin rannikon viileillä alueilla, Oregonissa 88 hehtaaria ja Washingtonin osavaltiossa 314 hehtaaria. Suosiota rypäle on saavuttanut myös Itärannikon New Yorkin Finger Lakes –alueella. Monessa muussa Yhdysvaltain osavaltiossa on myös rypäleen viljelyä. Kanadan vuoden 2008 rypäleen viljelmät kattoivat 261 ha keskittyen Brittiläiseen Kolumbiaan. Etelä-Amerikan Chilessä rypälettä viljeltiin vuonna 2008 182 hehtaarin alalla. Naapurimaa Argentiinassa rypälettä oli 20 hehtaarin alalla ja Brasilian eteläosassa 48 hehtaaria.

Australiassa rypäle eli välimakeilla viineillä kukoistuskauttaan 1960- ja 70-luvuilla. Vuonna 2008 rypäleen viljelyala nimellä Traminer oli vielä 840 hehtaaria. Australiassa rypäle on ollut tapana sekoittaa Rieslingin kanssa. Viileämmän Uuden-Seelannin viljelmät kattoivat vuonna 2008 318 hehtaaria. Happojen vähäisyys ei ole yleensä Uudessa-Seelannissa viinien ongelmana. Etelä-Afrikassa lajiketta viljellään. Lajikkeesta on saatavilla eri maista viinejä, jos muoti ja kysyntä niitä haluavat.

Savagnin-muunnos Gewurztraminerin alias Gewürzin synonyymejä ovat Dišeči Traminec, Gentil Aromatique, Gentil Rose Aromatique, Mala Dinka, Rother Muskattraminer, Rusa, Ruza, Savagnin Rose Aromatique, Traminac Cerveny, Traminac Crveni, Traminer Aromatico, Traminer Musque, Traminer Rose, Traminer Rot, Traminer Rother, Traminer Roz, Tramini Fusyeres, PirosTramini, Termeno Aromatico, Traminer Aromatique, Traminer Parfume. Lajikeviinit ovat yleisiä mutta monesti rypäle on (anonyymina) Uuden maailman sekoitteiden ja lajikeviinien täydentäjänä.

Nautiskelijan arvioimat kuivat lajikeviinit sekä
välimakeat lajikeviinit.

Viinien laatupotentiaali    ERITTÄIN HYVÄ.


Sivu päivetty 7.9.2018.