Viime vuonna 2021 Alkoon ei tullut marraskuun kolmantena torstaina nouveau-viiniä. Alkon edellyttämällä erittäin kohtuullisella 10-12 euron vähittäismyyntihintahinnalle ei löytynyt tarjoajia ja potentiaalisia tavarantoimittajia Beaujolais Nouveaulle, kun Beaujolais'n rypälesato lähes puolittui. Suhteellisen pohjoisessa ja sisämaassa sijaitsevalla Burgundin Beaujolais-alueella sadon romahtaminen hallan ja huonojen säiden vuoksi ei ole mitenkään poikkeuksellista. Hinnan nousu oli keväthallojen jälkeen tiedossa, mutta Alkolla ei ollut - omasta mielestään - mahdollisuutta korottaa tarjouspyynnön 12 euron vähittäismyynnin ylähintarajaa.

Alkon tiedotteessa (20.11.2022 "Uuden sadon Beaujolais Nouveau -viinejä ei tänä vuonna Alkon vakiovalikoimaan") Alkon valikoima- ja hankintajohtaja Anu Koskinen kertoo, että "emme valitettavasti tuotehaussa saaneet hakemaamme 10–12 euron hintatasoon sopivia tarjouksia lainkaan, emmekä aikataulullisesti pystyneet enää avaamaan uutta hakua". Hankintajohtaja Koskinen kommentoi lisäksi, että "yleisesti tuotesaatavuutemme on hyvällä tasolla".

Nautiskelijan käsityksen mukaan tämä kuvaa, että "suuri ja mahtava" Alko ei vapaaehtoisesti taivu markkinoiden vaatimuksiin ja niiden todellisuuteen. Nautiskelijan käsityksen mukaan nouveau-viinit olisi voinut saada Arkadian erikoisvalikoiman pieneriin tai sitten vakiovalikoiman erikoiseriin lyhyellä varoitusajalla (ja verkkokaupan kautta kuluttajille muutaman päivän viiveen jälkeen). Näistä mahdollisuuksista Alkon hankintajohtajan ei tarvitse spekuloida, koska näistä mahdollisuuksista tai niiden käyttämättömyydestä hankintajohtaja ei maininnut halaistua sanaa Alkon tiedotteessa. Kahden Beaujolais Nouveaun vuosimyynti on ollut yli 50 000 pulloa keskittyen pariin viikkoon myyntiin laskun jälkeen.

Vuoden 2021 nouveaun puuttumisen mahdollista pettymystä voi lievittää joulukuun kymmenen cru-viinin avulla. Alkon kyseisen tiedotteen ja hankintajohtajan sanoilla "Tuomme Beaujolais-alueen viinejä osaksi Erikoiserät-teemaa, joka alkaa myymälöissämme 2.12. Valikoimaan tulee 10 tuotetta alueen eri kylistä. Beaujolais'n kyläviinit ovat nouveauta täyteläisempiä, herkullisen marjaisia, vivahteikkaita ja erinomaisesti jouluiseenkin ruokapöytään sopivia." Nautiskelijan kriitikkokin tarttui tähän artikkeliin johtaneeseen Beaujolais-teemaan kymmenen kyläviinin pohjalta, kuitenkin vakaamman saatavuuden viinejä painottaen, mukaan lukien Bas Beaujolais -iinit.

Nautiskelija juomakriitikko on seurannut tämän vuosituhannen myös Nouveau-viinejä aikaisemmin uteliaisuudesta ja lopulta lähinnä velvollisuuden vuoksi. Niiden arvioita löytyy yli 30 kappaletta. Arvioissa voi seurata hinnan ja laadun kehitystä viimeiset pari vuosikymmentä. Viimeiset vuoden Nautiskelijan kriitikko on analysoinut vain Villages Nouveau-viinin, koska bas-nouveau on käynyt laadun kannalta liian ongelmalliseksi ja kiinnostamattomaksi. Duboeufin myötä nouveau-viinien "teollisuusstandardiksi", myös Alkossa, tulivat viinien värikkäät kukkaetiketit.

Nautiskelijan Juomaviisauksista löytyy tiivistetty sanoma New York Timesin (nytines.comin) vuonna 2019 kuolleen Beaujolais'n markkinointimestarin Georges Duboeufin muistokirjoituksesta otsikolla Le Beaujolais Nouveau est arrivé". Tiivistelmä pelkistää Beaujolais Nouveau -viiniin liitetyn kansainvälisien markkinointihypetyksen 1950-luvulta lähtien. Vuoden 1992 sadon kohdalla saavutettiin kulminaatio kun Beaujolais-viinistä lähes puolet oli nouveauta. Sen jälkeen alkoi tuottajien taloudellinen luisu ja kannattavuuden kanssa taisteleminen. Tuottajien ahdinkoa voi verrata samantapaisten Loiren alajuoksun maaperävetoisten ja (mahdollisimman) nuorena juotavien Muscadet-valkoviinien tuottajien kannattavuusongelmiin. Nämä Beaujolais'n tuottajien kannattavuus- ja menekkiongelmat ovat pitäneet hinnat kurissa ja avanneet myös suomalaisille laajemmat laatupainotteisten viinien tarjonnan.

Nautiskelijan juomakriitikon ammattitaito ei riitä mahdollisimman nuorten eli tässä tapauksessa vuoden 2020 Beaujolais-viinien erittäin huojuvan olemuksen riittävän luotettavaan analyysiin ja lähitulevaisuuden (riittävän) luotettavan käyttäytymisen ja laatutason ennustamiseen. Tässäkin artikkelissa niiden arvioita on, mutta joulukuun erikoiserien viineistä on poimittu pääasiassa vanhempia vuoden 2019 ja 2018 viinejä. Yleensä kuluttajat ihastunut nuoruuden tavaraan - tai Nautiskelijan kielenkäytössä - nuoruuden hedelmäisyyteen. Tämä tapahtuu kuitenkin odotusarvoisesti potentiaalisten hienovaraisten piirteiden ja tasapainon kustannuksella.

Alueen tuotantomäärien nyrkkisääntönä puolet on Bas Beaujolais-viiniä, neljännes selvemmän graniittikimäisiä Beaujolais-Villages -viiniä ja loppu neljännes yhdeksän tai kymmenen cru-kylän mukaan nimettyjä mineraalivetoisia AOP-viinejä. Kyläviineissä ei tarvitse mainita alueen eli Beaujolais'n nimeä vastaavaan tapaan kun Chablis Grand Cru -viineissä ei tarvitse mainita alueen nimeä. Aikaisemmin on ollut oletuksena, että hinnakkaiden viinien ostajat tunnistavat alueiden parhaimmat viinit ilman että yläalueen nimeä mainitaan etiketissä. Tämän periaatteen johdannaiset on edelleen yleisiä monilla alueilla, etenkin kun kyseessä ovat viinin rypäleet, joista snobistisimmat ja korkeita hintoja tavoittelevat tuottajat eivät mainitse halaistua sanaa.

Kyläviineissä mineraalinen maaperä korostuu perinteitä kunnioittavana

Yleensä cru-kyläviinit on valmistettu ilman tai minimaalisella hiilidioksidikäymistä perinteisellä viininvalmistusmenetelmällä. Viinientyylikirjo vaihtelee kosiskelevan hedelmäisestä ja pyöreästä kirpeän vihreän katkeroainemaiseen tyyliin yleensä keskitäyteläisellä suuntuntumalla. Selvässä jälkimaun mineraalivetoisen maanläheisessä olemuksessa pitäisi sen sijaan olla selvää vaihtelua. Kukkamaiset ja liuotinmaisen hillomaisen parfyymiset korostuvat yleensä volyymivetoisissa Beaujolais'n perusviineissä. Alko on käyttänyt tästä olemuksesta sanaa banaanimainen.

Mineraalisuutta riittää kyläviineissä maaperän erilaisten pitoisuuksien ja ominaisuuksien mukaisesti, mutta kylän erojen ja viinien ydinolemuksen sanallinen kuvaaminen ja niiden kuvaamaan olemuksen tavoittaminen on vähintään haastavaa. Lähinnä voisi sanoa että kyseessä on hedelmäisyyden, pehmeyden ja kohtuullisten katkeroaineita korostavien tanniinien eri voimakkuudet sekä luonnollisesti tyylikkyyserot. Laadukkaimmat on tarkoitettu suhteellisen nuorena, viimeistään muutaman vuoden ikäisinä juotaviksi eivät viinit keitä perinteisen vanhan viinit tertiaarisia aromeja. Alko valitsi kunnioitettavasti kaikista kymmenestä alkuperämerkinnästä edustajan, mutta eri tuottajilta, joten tuottajan ja alueen tyylin ja olemuksen erottaminen on vähintään haastavaa. Lisäksi alueesta riippumattomia eroja korostaa kolmen eri vuoden valinta (2018-2020). Vuoden eivät ole vuosikymmen alkupuolen tapaisia eriasteisia katastrofeja, mutta poikkeuksellisen voimakkaiden sään ääri-ilmiöiden vuosi trooppisilla kaatosateilla ja välillä aavikoiden kuumuudella ja kuivuudella.

Beaujolais'n koko viljelyala on noin 14500 hehtaaria, joka on kolmannes koko Burgundin alueen tarha-alasta. Tuotantomäärän on nyrkkisääntönä puolet koko Burgundin 2 milj. hehtolitran eli parin sadan miljoonan litran tuotannosta. Kyläviineistä laajimmat viljelmät ovat Brouillyn 1300 ha ja lisäksi samannimisen vuoren ylärinteiden Cote-de-Brouillyn 310 hehtaaria. Pienimmän viljelmät ovat Chenas'n 285 hehtaaria. Laajan saatavuuden Morgon-viinien viljelyala on 1100 hehtaaria. Suomessakin on ollut hyvin edustettuna "Tuulimylly" alias Moulin-a-Vent, jonka viljelyala on 640 hehtaaria. Viimeisimmän alkuperämerkintämerkintäluokituksen sai vuonna 1988 Regnie 750 hehtaarin alalle. Pohjoisin kylä on St-Amour ("Pyhä Rakkaus") 320 hehtaarin alalla. Siellä arvostetaan myös valkoviinejä, tosin ne voidaan myydä Maconnais'n St-Veran-alkuperämerkinnällä.

Alla Beaujolais'n kyläviinien noin 6500 tarhahehtaarin pyöristetty jakautuminen.

Brouilly    1300 ha
Cote-de-Brouilly    310 ha
Chenas    285 ha
Chiroubles    370 ha
Fleurie    800 ha
Julienas    600 ha
Moulin-à-Vent    640 ha
Morgon    1100 ha
Regnie    750 ha
St-Amour    320 ha


Brouilly ja Cote-de-Brouilly tulevat samalta alueelta, mutta nimensä mukaisesti Cote-de-Brouilly-viinit tulevat Brouilly-vuoren ylimmiltä rinteiltä selvemmällä vulkaanisella mineraalisuudella ja viileämmän kasvuympäristön olemuksella. Tästä tulee helposti hämmentävä yksityiskohta logiikan kannalta. Cru-kyliä on yhdeksän kappaletta mutta alkuperämerkintöjä on 10 kappaletta, koska suhteellisen korkean vuoren rinteiden vulkaanisen maaperän Brouilly on jaettu kahteen alkuperämerkintään.

Beaujolais'n alueella sen alkuperämerkinnällä saa tuottaa myös valkoviinejä Chardonnay-rypäleestä. Tilausvalikoimassa on 26 euron hintainen Jean-Paul Brun Terres Dorees Classic Blanc Beaujolais 2018 jossa riittää chablis'in perinteisesti yhdistettyjä kirpeitä happoja sekä ruutimaista ja piikivimäistä maaperää. Mutkaton ei ole mutta kuitenkin harjoitetun maun valkkkari. Ranskalaiseen tapaan jälkimaussa riittää potkua ja pituutta. Käypä vuosikerta on tosin 2019. Vaaleita rypäleistä Beaujolais'n viljelyalasta on alle kaksi prosenttia, joten viini on aitoa kuriositeetti ja hinta sen mukainen. 15 euron hintainen Georges Duboeuf Rose Beaujolais 2019 ei vakuuta, tosin laatu on turvallisesti tyydyttävä. Kun kevyestä tummasta rypäleestä valmistetaan vähän uutettu roseeviini, niin lopputulos ei voi olla kummoinen. Lisäksi rikkiyhdisteet maistuvat viinissä ja laatutaso on Duboeufin nykyviinien mukainen.

Värikkäistä kukkaetiketeistään tunnetun suurtuottajan Georges Duboeufin viineillä on ollut laaja saatavuus, myös Alkossa, joten Nautiskelijan viiniarvioiden parinkymmenen vuoden ajalta viinien arvioita löytyy yli 30 kappaletta. Duboeufin Beaujolais-Villages nykyhintaan 12,48 euroa ei myöskään enää vakuuta, ja vain muutaman Alkon peiton perusteella kuluttajatkin ovat havainneet laatuongelmat. Alkon joulukuun erikoiserissä Georges Duboeuf ei voikaan olla valittujen joukossa Alkon vakiintuneena tuottajana.

Nykyisin 17 euroa maksava Joseph Drouhin Moulin-a-Vent 2018 on kuulunut pitkään Alkon "vakiokalustoon". Tämä Alko vakiovalikoiman vakioviini on ollut riittävän luotettava laadun suhteen. Ominaisuuksien ja laadun vaihtelua tosin on normaali määrä oikukkaan ilmaston viiniksi. Viinin potku on vähentynyt muiden viinien tapaan vuosien kuluessa.

Duboeufin viinien kritiikistä huolimatta vakiovalikoiman 15 euron Chateau des Poupets Julienas 2019 tarjoaa hieman yllättäen juuri hyvän laatutason viinin vaativampaan makuun. Joulukuun viineistä pettymyksinä nousevat esille Franck Chavy Sans Sulfite Regnie 2019, Domaine de la Pirolette Saint-Amour 2019 ja Chateau de la Terriere Tradition Brouilly 2019. Potkun, reilujen happojen sekä reilun maaperän eli perinteisen ja vanhan aikaiseksi käyneen tyylin ystäville sopii Carelia Wines'in maahantuoma Jean-Paul Brun. Viinien hinnat ovat muita korkeampia, mutta riittävän järkevän hintaisia. Tosin bas-beaujolais'n lähes 27 euron hinta ei ole vaatimaton.

Listalla painotetaan vakio- ja tilausvalikoiman viinejä niiden myöhempää käyttöä ja hyödyntämistä silmällä pitäen. Viiniarvioiden tietokannasta löytyy Beaujolais'n punaviinen analyysejä yli 100 kappaletta. Kyläviinit löytyvät kun Viinialue-kenttään kirjoittaa Beaujolais-Villages hakutuloksia poimii kiinnostavan kylän nimen ja kirjoittaa sen Viinin nimi -kenttään.

Ismo Järvinen