Feteasca, tai asianmukaisella painomerkillä Fetească, on romanialaisten nimitys vaalealle lajikkeelle ja Unkarissa vastaava nimi on LEÁNYKA. Kirjoitusasu voi olla Bulgariassa myös Fetiaska tai Feteaska. Lajiketta viljellään Unkarissa ja Balkanilla sekä yleensä Mustanmeren ympäristössä. Suomeksi nimi kääntyy Neidon rypäleeksi ja saksalaiset ovat antaneet saman käännöksen Mädchentraube. Lajike muistuttaa parfyymisten aromien suhteen Muskatellia, ja yleensä hapot ovat kohtuulliset. Suuntuntuma on yleensä gewurzmainen. Viljelymaiden makumieltymysten mukaisesti välimakea tyyli on vallitseva, johon myös suomalaiset ovat tottuneet Alkon tai sen perillisen Altian Feteascassa.

Feteascasta on kuitenkin olemassa kaksi selvästi erottuvaa alalajiketta ja lisäksi tumma muunnos. Alkuperäinen Feteasca on Feteasca Alba. 1930-luvulla romanialaiset risteyttivät (Cotnarin) Grasăn ja Feteasca Alban. Grasă on taas sukua Unkarin ja Tokajin Furmintille. Risteytys sai nimeksi FETEASCA REGALA, joka on Albaa viljellympi. Unkarissa Fetească Regalăn nimi on Királeányka ja myös Dănosi Leányka.

Aromeissa korostuvat päärynän lisäksi persikkaiset ja aprikoosiset aromit sekä kukanvarret tai selvempi yrttisyys. Iän myötä tulee selvää hunajaa. Etanolia riittää. Katkeroaineita peitetään osittain sokerilla. Hieman samantyyliseen Furmintiin verrattuna aromit ovat parfyymisia, tosin ilman ilman tavaraa ja voimakasta hapokkuutta. Romanialaiset ja unkarilaiset arvostavat lajikkeen säilytyspotentiaalia, tosin silloin niukka hedelmäisyys ja heikot hapot heikentävät nautittavuutta. Tavaraa viineissä pitäisi yleensä olla selvästi.

Tummakuorisen muunnoksen nimi on FETEASCA NEAGRA ja satojen pysyessä kurissa sillä on kohtuullista laatupotentiaalia. Se korostaa sekoitteissa hedelmäisyyttä ja parfyymisia aromeja.

Laatupotentiaali hyvä myös tummalle lajikkeelle. Sokerin voimalla viinejä voidaan säilyttää.