Tumman Ruby Cabernet-risteytyksen nimessä on positiivisia laatuassosiaatioita herättävä Cabernet-sana. Cabernet Sauvignon onkin rypäleen toinen vanhempi, mutta toinen on sitten laadun kannalta ongelmallinen, mutta kuuman ja kuivuuden kestävyydeltään sekä tuottavuudeltaan hyvä Carignan alias Carignane. Lopputulema oli risteytykseksi suhteellisen onnistunut suhteellisen syvän väriä ja marjaisuudeltaan riittävästi CS-viinejä muistuttava rypäle, jossa peltojen tuottavuus saatiin halutessa nostettua ”pilviin”. Lajike sekä herkkä muille kasvitaudeille, joten kuiva ja kuuma ilmasto on vaatimus.

Viinit myydään edullisella hinnalla. Tosin monesti viinejä parannetaan laadukkaammilla ja etenkin tyylikkyyttä tuovilla lajikkeilla. Carignan-viinien ominaisuudet sekä tyylikkyyden ja konsentraation puute dominoivat. Happoja on luontaisestikin riittävästi. Sinänsä kurissa pysyvät tanniinit ovat helposti karvaita. Aromeissa on monesti hillomaisia metsämarjoja sekä aluskasvillisuutta, varpumaisuutta ja yrttisyyttä. Yleensä aromikkuus on ominaisuuksista selvin. Etanolia riittää kuuman ilmaston tapaan Tavaran tuntua ja pyöristävyyttä haetaan usein selvällä jäännössokerilla. Viinit on juotava mahdollisimman nuorina.

RUBY CABERNET alias CALIFORNIA 234 F 2 kehitettiin 1936 Kalifornian yliopiston Davisin kampuksella maineikkaan ja tuotteliaan risteyttäjän tohtori Harold P. Olmon johdolla. Myyntiin lajike laskettiin vuonna 1948. Määrällisen suosionsa huipulla Kaliforniassa lajike oli 1960-luvulla kun viiniin käytetyillä rypälelajikkeilla oli statistin osa ja kalifornialaiset viinit myytiin mahdollisimman edulliseen hintaan eurooppalaisperäisillä geneerisillä nimillä. Vuonna Kalifornian eli valtaosin Central Valleyn Ruby Cabernet-peltojen ala oli ”enää” 2425 hehtaaria. Monissa Yhdysvaltain lämpimissä osavaltioissa lajike on myös suhteellisen suosittu, tosin vaatimattomilla määrillä.

Rypälettä viljellään myös hieman Etelä-Amerikan epätyypillisissä viinimaissa kuten Brasiliassa ja Uruguayssa. Israelissakaan lajike ei ole tuntematon. Vuonna 2008 lajikkeen viljelyala Australiassa oli 1141 hehtaaria, pääosin Kaakkois-Australian sisämaan kuumilla keinokastelualueilla. Kalifornian veroisilla viljelyaloilla kilpailee Etelä-Afrikka, jossa lajikkeen viljelyala oli vuonna 2008 2381 hehtaaria. Myös Etelä-Afrikassa lajikkeen viljely keskittyy sisämaan kuumille keinokastelualueille. Lajike päätyy volyymisekoitteisiin, tosin lajiketta ei tarvitse jättää mainitsematta etiketissä, vaikka harvalle tietävälle nimi Ruby Cabernet on ainakaan suositus.

Alkosta löytyi vielä ensimmäisellä vuosikymmenellä lajikeviinejä Gallo-vetoisena.

Viinien laatupotentiaali    KESKINKERTAINEN.    ja piiloutuu vakiintumattomiin sekoitteisiin.

Sivu päivitetty 18.8.2017.