Sherryn sallitut kolme lajiketta ovat
Palomino,
Pedro Ximenez (PX) sekä Muscat d’Alexandrie alias Moscatel. Sherry Dominoivan lajikkeen Palominon osuus viljelyalasta on yli 90 prosenttia. Makeuttajana käytetään monesti laatusherryissä kuivatuista PX-rypäleistä valmistettua mehua. Kaikkein makeimmat sherryt valmistetaan kuivatuista PX-rypäleistä. Käytännössä makeiden sherryjen sokerin lähteenä on kuitenkin kokoon keitetty Palomino-mehu eli arrope. Keittämällä tiivistäminen muuttaa kyllä Palominon ominaisuuksia samoin kuin itse sherryn valmistusprosessi. Muskatelli-sherryt ovat erittäin harvinaisia.
Nykyisin sherrysekoite-nimityksen lajikkeena voi korvata Jerezissä Palominolla, mutta varovaisuussyistä Nautiskelija käyttää sherrysekoite-nimitystä epävarmoissa tapauksissa, jos viinissä on syytä epäillä myös muun kuin Palominon käyttöä. Sherryjen aromeihin vaikuttaa eniten valmistusprosessi ja sherrysekoitteen aromikuvaukset löytyvät lähinnä
Palominon kohdolta.
Sherrysekoite sopii myös Malagan ja Montilla-Morilesin väkevöityihin viineihin, mikäli niissä ei ole muuta ilmoitettu tai ne eivät ole lajikeviinejä. Sherrysekoitteella Nautiskelija viittaa vain väkevöidyn viinin lajikkeisiin. Kuivat huippusherryt valmistetaan yleensä puhtaina lajikeviineinä joko Palominosta tai reilusti makeat Pedro Ximenezistä.
Nautiskelijan arvioimat väkevöidyt vällimakeat ja makeat
Sherrysekoite-viinit.
Sherryssä
laatupotentiaali: Kiitettävä eikä sekoitetta käytetä mietoihin viineihin.
Sivu päivitetty 15.10.2014