Nautiskelijan lähtökohtainen oletus on, että viinin pitää olla joko selvästi kuivaa tai sitten selvästi makeaa, ja näiden väliin makeutettujen viinien toimivuus edellyttää tapauskohtaista harkintaa. Nautiskelijan valkoviinien tyyppiluokituksessa PUOLIKUIVAT ja PUOLIMAKEAT VALKOVIINIT saavat luokituksen VÄLIMAKEA VIINI. Reilu kypsyys ja paahdettu tammi antavat usein makeuden aistimuksia, etenkin jos hapot ovat alhaiset. JÄÄNNÖSSOKERIlla tarkoitetaan kuivien viinien sisältämää vähäistä määrää sokeria, yleensä 4-6 gramman pitoisuuksia litrassa. Sitä käytetään monesti myös tarkoittamaan suunnitelmallisesti puolikuivia viinejä. SOKERI peittää aistien toimintaa ja sillä pyritään pyöristämään ja pehmentämään viiniä sekä antamaan potkun tunnetta. Jäännössokerilla pääsääntöisesti estetään puutteiden, lähinnä raakojen ja/tai liiallisten happojen, aistimista ja kuohuviineissä epäpuhtaiden vivahteiden löytymistä. Jäännössokerin aistimisherkkyys on erittäin yksilöllistä. Jos on tottunut voimakashappoisiin viineihin sekä yleensä juo kahvinsa ja teensä ilman sokeria, pystyy aistimaan neljän gramman pitoisuuksia litrassa. Vähäinen määrä sokeria on herkimmin aistittavissa jälkimaussa. Jäännössokeriset viinit ovat usein kosiskelevia.

MAKEUSPISTEIDEN TULKINTA

Nautiskelijan makeusluokituksessa kuivan viinin yläraja on yleensä 65-66 pistettä, mutta korkeammat makeuspisteet eivät ilman eri mainintaan tarkoita välttämättä selvää sokeria vaan jotakin muuta syytä makeuden/imelyyden aistimuksille. Yleensä makeuspisteet välillä 60-64 on tulkittava myönteisiksi kypsyyden/pyöreyden ilmaisuiksi. Puolimakean viinin makeuspisteet ovat pääsääntöisesti vähintään 70 ja makean viinin vähintään 80. Vähintään 90 edustaa huippumakeutta. Vähintään 80 makeuspisteen viinit ilmaisevat (Nautiskelijalla) jälkiruokien kanssa sopivaa makeusastetta. Nautiskelija tarkoittaa RUTIKUIVAlla samaa kuin arkikielessä eli happoja reilusti, yleensä myös supistavuutta ja kaikenlainen makeuteen viittaava puuttuu. Etenkin kuohuviineihin kuuluu Nautiskelijalla rutikuiva-termi vastakohtana normaalia kuivuutta ilmaisemaan. Tällöin Nautiskelija ei anna viinille makeuspisteitä eli ne ovat alle 60. Kaupallisten paineiden vuoksi EU:n määritelmä makean viinin sokeripitoisuudelle on niinkin alhainen kuin yli 45 g/l, mikä Nautiskelijalla ei riitä makean viinin luokitukseen ja yleensä vaaditaan (vähintään) tuplasti enemmän sokeria. EU:n kuivan viinin sokeripitoisuuden raja 9 g/l on kuiviin viineihin tottuneille usein jo puolikuiva. Puolikuivan ja puolimakean rajaan vaikuttaa myös EU:n määritelmässä sokeri- ja happopitoisuuden ero. Virallisesti puolimakeassa viinissä voi olla 18 g/l sokeria, jos viinin viinihappona mitattu happopitoisuus on enintään 10 g/l alhaisempi kuin sokeripitoisuus. Sokerien laatu (glukoosi/fruktoosi) vaikuttaa makeuden aistimiseen muiden tekijöiden ohella. Nautiskelijalla puolikuivan viinin aistinvarainen luokitusraja on monesti virallista alhaisempi ja puolimakean virallista selvästi korkeampi.