Bordeaux’n legendaarisen vuosikerran 2000 jälkeen käypä vuosikerta 2001 onkin sitten ongelmallisempi laadultaan, mikä näkyy myös Alkon niukahkossa tarjonnassa. Seuraava vuosikerta 2002 on laadullisesti vielä ongelmallisempi, joten kalliita porvoolaisia ei ole lupa mainittavasti odottaa. Parhaimpia viinejä kannattaa siis etsiä Bordeaux’n ulkopuolelta. Laadukkaimmat burgunderit ovat niin kalliita niukkuushyödykkeitä, että ne eivät käytännössä kuulu enää Nautiskelijan maistelurepertuaariin. Kiinnostavana poikkeuksena - jonka perusteella burgunderin ainutlaatuisuutta voi hehkuttaa - oli ravintolamyynnin Mongeard-Mugneret Vosne Romanee Les Orveaux 2000 Tampereen Viinitukulla reilun viidenkympin hintaan. Toscanalaisista Nautiskelija arvostaa vuoden 1998 Banfi Poggio Alle Mura Brunello di Montalcinoa jenkkien hehkuttamaa vuosikertaa 1997 enemmän.

Omalla kukkarolla maksavalle ja aussien Shiraz-tyylin ystäville sopii Silja Linen kolmenkympin Rosemount Balmoral Syrah McLaren Vale 1998. Aloittelijaa miellyttävää tyyliä edusti myös Alkon chileläinen Montes Alpha M Colchagua Santa Cruz Valley 2001. Vajaan seitsemän kympin hinta on sitten toinen asia ja nautittavuudesta tuli peräti 91 pistettä, tosin konsentraatio ei täysin oikeuta kiitettäviä peruspisteitä. Balmoralin tavoin Montes on suunniteltu aloittelevaa viininharrastajaa kosiskelevaksi, tosin huippuammattitaidolla. Budjettitietoiselle Torreksen CS-viini Mas La Plana tarjoaa myös vuosikerran 1999 osalta järkevään hintaan kiitettävää laatua. Tosin monien mielestä Miguel Torreksen laatuimagossa saattaa olla pienoisia massaviinien häiritsemiä säröjä.

Vanhoissa pullovariaatio kuuluu pelin henkeen

Vanhoissa viineissä maksimaalisen tilanneherkkyyden lisäksi pullovariaatio ja sen tuomat reilutkin laatuvaihtelut ovat väistämätön tosiasia. Douron alue kuuluu sekä väkevissä viineissä että punaviineissä Portugalin kirkkaimpaan aatelistoon. Siellä taas mietojen viinien huippua on edustanut Barca Velha. Dikotomisesti jaoteltuna viini muistuttaa enemmän burgundereita kuin porvoolaisia. Nautiskelija antoi toisella kerralla vuosikerralle 1965 nautittavuudesta peräti 92, tosin peruspisteet eivät yltäneet kiitettäviksi. Alkossa on ollut myynnissä viinin uusin vuosikerta 1995. Nautiskelijan keväällä 2003 maistama pullo oli tosin hankittu länsinaapurin Systembolagetista.

Amerikkalainen viiniguru Robert Parker lupaa yllättävän monelle viinille täydellisyyttä ja lisäksi huippupitkää varastointia. Nautiskelijalla oli viime keväänä tilaisuus pohtia Parkerin täydellisen viinin (100 pistettä) olemusta Chapoutierin Le Pavillon Ermitage 1990:n avulla. Ylikypsyyttä ja äärimmilleen vietyä tammea ainakin riitti liuotinmaisuuteen saakka eikä konsentraatiokaan täysin vakuuttanut. Ainakin viini eli sekä pullossa että lasissa. Erittäin lämmin vuosikerta 1990 oli jenkkien mielestä ainutlaatuista huippua Bordeaux’n lisäksi myös Rhônessa. Onnistuneemmin toimi vierellä maistettu ja mietitty E. Guigal La Mouline Grande Reserve Cote-Rotie 1986, tosin erityisasiantuntijan suosituksella. Chateau Margaux 1986 oli Parkerin mielestä myös täysin ainutlaatuinen viini…

Monelle viinin tekee poikkeukselliseksi häkellyttävä ja normaalista poikkeava huippukonsentroitunut jälkimaku. Nautiskelija arvioi jälkimaun lisäksi tuoksun sekä alku- ja keskimaun. Jälkimaku ei välttämättä noudata tuoksun ja alk