Länsirannikon Korsnäsissa sijaitseva Uni Import julkaisi vuoden 2000 alussa suomen- ja ruotsinkielisen viinitietopeli Bouquet’n. Peli on alunperin ruotsalaisen sommelierin Britt-Marie Bäcken ja hänen yhtiönsä Somja’lärin (lausutaan suunnilleen samoin kuin sommelier) kehittämä ja tuli Ruotsissa markkinoille vuonna 1999. Markka-aikainen hinta 395 mk ja lisäksi postituskulut teki pelistä hinnakkaan. Julkaisijalla lienee jäänyt pelejä varastoon, sillä nyt se tarjoaa peliä 20 euron hinnalla lisättynä postituskuluilla. Halvimmalla maksuvaihtoehdolla hinnaksi tulee vajaat 27 euroa, eli noin kolmannes alkuperäisestä hinnasta. Pelin idea on sama kuin seurapeli Trivial Pursuitissa. Pelaajat vastaavat kuuden aihealueen kysymyksiin sekä kiertävät rataa, jossa on myös Monopolin tyylisiä sattumakortteja. Ruotsissa arvostetaan monesti nippelitietoa, mikä näkyy pelin kysymyksissä ja vastauksissa. Nimimuistin pitää olla vähintään hyvä. Vastauksia ei perustella mitenkään ja juomamaailmaa syvällisesti seuraavat voivat sitten ihmetellä muutamien vastauksien oikeellisuutta. Kysymykset on käännetty Ruotsin markkinoiden versiosta eikä kaikkiin pysty Alkon juomavalikoiman perusteella vastaamaan. Mietojen viinien neljän aihepiirin lisäksi teemoina ovat väkevät viinit sekä viina. Peli on kaksikielinen. Peliä ei ole suunniteltu volyymimarkkinoille.
Kohtuullinen poistomyyntihinta puolustanee viisi vuotta vanhan pelin hankintaa
Pelissä on kuusi teemaa: Rypäle, Alue, Linna/Tuottaja, Sana, Väkevä viini ja Viina. Kussakin on 150 kysymystä ja yhteensä niitä on 900. Lisäksi tulee 150 sattumakorttia, joilla saa seurapelien tyyliin hauskojakin etuja tai rangaistuksia. Noppa lisää sattumaa. Erillisellä nopalla arvotaan kysymysten teema ja maalissa kustakin teemasta pitää olla oikea vastaus. Osassa kysymyksistä pelaaja voi valita yhden kolmesta vaikeusasteesta tai tasoituksesta, jotka ovat helppo, keskivaikea ja vaikea. Kysymys voi olla esimerkiksi ”Missä valmistetaan viiniä Château Giscours?”. Helpon tason vastaus on Ranskassa, keskitason Bordeaux’ssa ja vaikean tason Margaux’ssa. Kortin vastauksessa annetaan kaikki vaikeusasteet, jos niitä on. Valtaosa kysymyksistä vaatii hyvää taustatietoa ja hurja nippelitiedon vaatimus korostaa sattuman osuutta, sillä vain muutamiin pystyy todennäköisesti ensimmäisellä kerralla vastaamaan. Monien vastausten oikeellisuutta pitää myös tulkita.
Pullonkorkit ovat pelinappuloita, joiden päissä on eriväriset paperit. Kun tekijä on ruotsalainen vajaat nelikymppinen naissommelier, hieman yllättäen kaikki kuutta maanosaa edustavat pelaajat ovat miehiä. Toimittajalle tuli vain eteläafrikkalaisen Mr. Van Riebeeckin sekä eteläamerikkalaisen Señor Canepan nimistä jonkinlainen mielleyhtymä viineihin. Kussakin peliruudussa on etiketti. Kysymysten vaikeus lienee vähentänyt pelin suosiota hinnan lisäksi. Monien huippupelkistettyjen kysymysten tietoarvo on kyseenalainen, etenkin kun pitäisi muistaa eri kielten sanoja, joita käytännössä tule myöhemmin tarvitsemaan. Kiinnostavaa on sen sijaan lukea kysymykset myös ruotsiksi ja opetella viinitermejä.
Vaativia ja myös tulkinnanvaraisia kysymyksiä
Kysymyksissä on muutamia käännöslapsuksia. Esimerkiksi rypäle-teemassa kysytään ruotsiksi Portugalin tunnetuimman viinin Colaresin lajiketta, mutta suomeksi Colares on muuttunut täysin käsittämättömäksi Solaris-viiniksi.
1 Puhdasta nippelitietoa edustaa puolestaan kysymys ”Mikä Kalifornian rypäle on risteytetty rypäleestä Carignan ja F2-7 (F2-7 = Cabernet Sauvignon ja Grenache)?
2. Hieman helpompi, tosin ei välttämättä suomalaiselle viininystävälle, on ”Mitä italialaista rypälettä viljellään eniten Sangiovese-rypäleen jälkeen?”
3. Nippelitietämystään, eikä taatusti positiivisesti laatuun liittyvää, voi testata kysymyksellä ”Onko Plant X vaalea vai tumma rypäle?”
4. Oikean vastauksen todennäköisyys lienee kaikilla 50 %.
Sana-teemassa päästään sitten todella nippeleihin, kun pitää hallita erikielisiä yleisnimityksiä. Monet ranskalaiset termit esiintyvät myös anglosakseilla, joten niitä on hyvä tunnistaa. Kysymyksen ”Mitä tarkoittaa Edel laat-oes (Etelä-Afrikka)?” 5 tietoa tuskin tarvitaan kun vientiviineissä käytetään jo puhtaasti markkinointisyistä englantia afrikaansin asemesta. Sen sijaan Ranskaan liittyvä kysymys ”Mitä tarkoittaa mousseux?” 6 on jo hyödyllisempi ja helpompi. Kreikan vierailijoita tuskin kiinnostaa vastaus kysymykseen - etenkin kun paikan päällä teksti on todennäköisesti kyrillisillä aakkosilla – ”Mitä tarkoittavat kreikan sanat afrothes Oinos?”7. Hinnakkaammissa aussiviineissä saattaa esiintyä termi Show Reserve ja tämän merkitystä kysyttäessä vastaus on ”kilpailu- ja näyttelytarkoitukseen valittu viini”. Alkuperäinen merkitys on tämä, mutta yleensä tuottaja korostaa termillä laatua. Kysymyksen ”Mitä tarkoittaa chiaretto Italiassa?” vastaus on vaaleanpunainen. Tässä yhteydessä kyllä useimmiten puhuttaisiin roseeviinistä.
Tislepuolella voi sitten vaikka vastata kysymykseen ”Kumpaan Drambuie perustuu, konjakkiin vai viskiin?” 8. Jos tietää liköörin skotlantilaisen alkuperän, nousee oikean vastauksen todennäköisyys huomattavasti puolta suuremmaksi. Kysymys ”Mitä sanaa Saksassa käytetään hedelmäviinitisleestä?” 9 on jo tisleiden ystävälle Saksanmaalla hyödyllinen tieto. Ruotsalaisista tisleistä on monia kysymyksiä ja yleistiedollisesti hyödyllinen on ”Mitä tarkoittaa akvaviitti?” 10.
Alue-kysymyksissä kysytään esimerkiksi ”Mitä tarkoittaa AVA? (USA)”. Vastaus on Approved Viticultural Area. Kun jenkit kirjoittavat koko nimen on Approved silloin tosin American. Tässä tapauksessa lienee jälleen hyväksyttävissä kumpikin vaihtoehto. Vanhempien viinikirjojen mukainen vastaus on annettu kysymykseen ”Minkä nimiset ovat Chilen kolme viininviljelyn pääaluetta?” Vastauksena on Pohjoinen Alue, Keskialue ja Eteläinen alue. Tämä jaottelu on käytännössä poistunut ja Chilessäkin käytetään nykyisin alueiden nimiä, tosin kysymyksen kolmen vaihtoehdon perusteella muunlainen vastaus ei olisi mahdollinen. Pienoinen kirjoitusvirhe on tullut sekä suomeksi että ruotsiksi kysymykseen ”Missä Château Thablik –viini valmistetaan?”. Vastaus on Victoriassa, Australiassa, mutta viinin etiketissä nimi on kirjoitettu Thabilk. Viinialue ja viininviljelyalue ovat joustavasti käytettyjä termejä ja voivat kysymyksissä tarkoittaa myös valtioita tyyliin ”Mainitse vähintään kolme entisen Neuvostoliiton viinialuetta.” Vastausvaihtoehdot ovat Moldavia, Ukraina, Georgia, Armenia, Azerbaidzan ja Venäjä.
Tuottaja-teemassa kysellään monesti omistusta eivätkä tiedot hektiseksi bisnekseksi muuttuneessa viinintuotannossa välttämättä ole enää voimassa. Todella nippelitietoa vaatii, jos osaa täysin kortin lailla vastata kysymykseen ”Kuka omistaa tilan Château Chasse-Spleen? Oikea vastaus on ”S.A du Chasse-Spleen (1999)” eli samanniminen yhtiö. Toisessa kortissa kysytään missä kyseinen tila sijaitsee? 11 Kohtuuhintainen Chasse-Spleen on esiintynyt melko hyvin myös Alkon hyllyillä. Suomalaisille cavan ystäville ovat tuttuja myös kilpakumppanit ja suurtuottajat Freixenet ja Codorniu, tosin kortin kummallakin kielellä Codorniú on muuttunut Cordorniúksi. Kysymyksessä tiedustellaan kumpi tuottaa Cordon Negroa. 12 Burgundin ystävät voivat sitten miettiä huippukalliita viinejä tuottavan Domaine Leroyn sijaintia. Kysymys kuuluu ”sijaitseeko se Vosne-Romanéessa vai Puligny-Montrachet’ssa?” 13.
Nippelitiedot ovat joillekin kiinnostavia, mutta allekirjoittanut ei ole suomalaisilla viininystävillä mainittavasti havainnut kiinnostusta kysymysten tyylisen tiedon hallintaan. Toisaalta nippelitieto keskittyy kovin vähän mekastettuihin huippuviineihin ja niihin liittyvään tietoon, joten elitismiä arvostavatkaan tuskin mainittavasti ihastuvat kysymyksiin eivätkä etenkään pääse pätemään. Tietopuoli on myös heikkoa, kun vastauksia ei perustella eikä taustoiteta. Mikäli haluaa samalla oppia uuttaa eivät nämä vedä vertoja ruotsalaisen Mikael Mölstad VinQuiz 414 frågor om vin -visailukirjan kysymyksille ja vastauksille. Vaikeudesta ja nippelitiedosta johtuen pelin lopputulokseen vaikuttaa enemmän sattuma kuin oma tietämys. Nykyinen hinta, halvimmilla maksutavalla postimyynnissä 26,87 euroa, puolustanee paikkaa, mikäli viineistä ja yleensä alholista kiinnostunutta peliseuraa riittää, mutta vasta-alkajille kysymykset ovat liian vaikeita. 
Ismo Järvinen
Kummankin markkinointisivut avautuvat uudessa ikkunassa:
Oy Uni Import AB (tilausmahdollisuus)
Somja’lär AB
Vastaukset:
1. Oikea vastaus Ramisco. Mitään taustatietoa ei alueesta eikä rypäleestä anneta.
2. Oikea vastaus Carnelian. Jancis Robinsonilta selviää, että lajike on kalifornialaisia jalosteita kuumaan ilmastoon, mutta laadusta ei ole tietoa. Parhaimmat viinit lajike tuottaa hänen mukaan, myös kuumassa, Texasissa. Tietoa lajikkeesta ja sen vanhemmista tuskin kukaan jää kaipaamaan.
3. Oikea vastaus
Montepulciano. Valtaosassa kirjoista Montepulciano on toiseksi viljellyin tumma lajike.
4. Oikea vastaus vaalea rypäle.
5. Vastaus viiniä jalohomeen rusinoimista rypäleistä.
6. Vastaus kuohuva.
7. Vastaus kuohuviini.
8. Vastaus viskiin.
9. Vastaus Wasser (suomennettuna Vesi).
10. Vastaus Elämän vesi.
11. Vastaus Moulis-en-Medocissa, Bordeaux’ssa, Ranskassa. Vastaukseksi riittänee myös alkuperämerkinnän mukainen Moulis.
12. Freixenet.
13. Oikea vastaus on Vosne-Romanée. Friikkien pitäisi päättelyllä myös saada vastaus oikein.