Siljan burgunderitalon Maison Champyn punaviini Cotes de Beaune-Villages 2001 14 euron hintaan on lähes yhtä persoonallinen kuin vuotta nuorempi Signature Chardonnay. Pinot Noir –lajike maistuu. Tosin varpumaisuus sekä hapettamalla aistittavat liuottimet vaativat aikaisempaa ”harjoittelua”. Portugalialaiset viinit myydään yleensä kohtuullisen hinnan avulla. Suurtuottaja Sogrape (à la Mateus) Dão Reserva 1999 laadullisesti hyvä ja järkevästi hinnoiteltu yhdeksän euron kehittynyt punkku. Uusi tammi on todennäköisesti korostanut mutkattomuutta nuoremmassa viinissä, mutta nyt viini vaatii jo asiantuntijan otetta. Portugalilaiseksi punkuksi tanniinit ovat niukahkot.

Listan viinit saivat monesti vähintään asiantuntijan luokituksen. Positiivisen poikkeuksen muodosti, etenkin edelliseen vuosikertaan verrattuna, toscanalaisen Banfin Rosso di Montalcino 2001. Viinin vuosikerta on tosin vaihtumassa nuoremmaksi. Rossot on tarkoitettu nuoruuden hedelmäisinä juotavaksi ja italialaiset pitävät maailmalla muodikkaiden viinien katteista huolta, etenkin kun viini tulee kalliiden ja erittäin arvostettujen Brunello di Montalcino –viinien alueelta. Tämä 13 euron hintainen viini on ainakin yleiskäyttöinen ja pisteet (vielä) turvallisesti hyvät. Harrastajan luokituksen sai myös edellistä vuosikertaa reilusti onnistuneemmin tammitettu Rocking Horse Zinfandel Napa Valley 2000. Potentiaali on realisoitunut ja nautittavuudesta tuli 87 pistettä, tosin konsentraatio ei riittänyt erittäin hyviin peruspisteisiin.

Porvoon ystävien kannattaa pitää mielessä uudempiin vuosikertoihin suhteutettuna huippuedullinen Chateau Senejac Haut-Medoc 1998 sekä laadukkaampi ja myös hinnakkaampi (22 €) Chateau Lagrange Les Fiefs de Lagrange Saint-Julien 1998. Ennen kaikkea viinien potentiaali on realisoitunut ja sopivat hyvin ruokaviineiksi. Vanhan viinin aromien ja reilun tammen ystäville sopii Merryvale Cabernet Sauvignon Napa Valley 1997. Hinta 21,70 on järkevä, tosin kenkälankki ja muut haastavat aromit siirtävät luokituksen erityisasiantuntijalle. Hedelmäisyyttä viinissä riittää erittäin hyvin ja huippupehmeät tanniinit pysyvät määrällisesti kurissa, joten suuntuntuma on kosiskeleva. Mikäli hinta ei ole ongelma, kannattaa maistaa Espanjan Prioraton, tai katalaaniksi Prioratin (kantasanana Priorat), kohtuuhintaisempi (23,50 €) Mas d´En Gil Coma Vella Priorato 2000 tai hinnakkaampi (40 €), vaativampi ja tuhdin täyteläinen Mas d´En Gil Clos Fonta Priorato 1999. Kummatkin ovat laadullisesti kiitettäviä eli huippuviinejä.

Maaliskuussa arvioidut viinit on maistettu ViiniExpossa. Touko- ja kesäkuun viinit on hankittu Nautiskelijan omalla kustannuksella Silja Symphonylta toukokuun lopussa. Katso aiemmasta valkoviiniartikkelista 6/2004 saatavuustietoja sekä Siljan viinibaaritarjoilua. Artikkelissa on osa viimeisen vuoden aikana arvioiduista punaviineistä. Voit myös tutkia Nautiskelijan maistamat Siljan enintään kympin punaviinit. Tarkista myös Viimeisen kahden ja puolen vuoden aikana arvioidut Siljan kuivat valkoviinit.