Tietokilpailut ovat helppo toteuttaa ja monesti ne ovat, etenkin televisiossa, suosittuja. Ruotsalaisilla viininharrastajilla on usein "insinöörimäinen" ote viineihin nippelitietoon saakka. Ruotsalaisen viinitietokirjan En Värld av Vin tekijältä Mikael Mölstadilta (synt. 1951) on tullut saman kirjan nimeä kantava tietokilpailukirja VinQuiz 414 frågor om vin. Kirjan kysymykset jakautuvat viiteen osaan: erittäin helppoihin, helppoihin, keskivaikeisiin, vaikeisiin ja erittäin vaikeisiin, sekä lisäksi 73 kysymyksen nippelitiedon viinitriviaan. Kysymykset ovat kirjan alussa ja loppuosassa on vastaukset. Vastausvaihtoehdot ovat aidon veikkauksen tyylisesti 1, X ja 2. Vastauksia myös perustellaan sekä annetaan kiinnostavaa ja asiantuntevaa taustatietoa. Kirjoittajan sanoin kirjaa voi halutessa lukea pikku oppikirjana. Ruotsalaiset ovat laatuviinikulttuurissa määritelmästä riippuen yhden tai kaksi sukupolvea suomalaisia edellä, mutta kulttuuri-ilmasto on samanlainen. Kirja sopii myös ruotsin kielen virkistykseksi. Reilun sadan sivun kirjan hintakin, 11,20 euroa, pysyy kohtuullisena kun kysymyksiä on ilmestynyt muissa yhteyksissä ja valokuvat puuttuvat.
Oiva ja edullinen johdanto pohjoismaiseen laatuviinikulttuuriin
Kirjoittajan asiantuntemusta ja kohderyhmää kuvannee se, että erittäin helppoja kysymyksiä on 27, helppoja 90, keskivaikeita 109, vaikeita 59 erittäin vaikeita 56. Keskivaikeita kysymyksiä on eniten, 109 ja helppoja vähiten. Viinitrivia mukaan lukien kysymykset painottuvat vaikeaan puoliskoon, mikä kuvaa myös kohderyhmää. Viinitrivian vastauksia ei kaikkia voi kirjoittajankaan mukaan tietää, mutta niitä on hauska lukea. Triviassa testataan myös yhdistelykykyä kun kysymys voi olla ”Mitä Humbrey Bogartilla ja eräällä Santiago de Chile ulkopuolella sijaitsevalla tuottajalla on yhteistä?” 1 Helpompi on kysymys ”Mikä on saanut nimensä Oja-joesta?” 2
Sanankäyttö yksiselitteistä
Kysymysten – lehtikirjoittelusta poikkeaa tarkkuutta – kuvaa erittäin helppo –ryhmän kysymys ”mikä seuraavista rypäleistä on tumma (blå”), toisin sanoen siitä valmistetaan useimmiten punaviiniä? 1. Gamay, X. Gewurztraminer, 2. Grüner Veltliner. Vaalea lajike kysytään puolestaan ”Mikä seuraavista rypäleistä on vaalea (grön) – toisin sanoen se tuottaa valkoviinejä? 1. Malbec, X. Merlot, 2. Muscat”. Helpoissa kysymys saattaa olla hieman hankala, mutta oikea vastaus on helposti pääteltävissä tyyliin ”Miksi Vintage Port pullotetaan aina mustaan pulloon?” Vastausvaihtoehdot ovat ”1. Siksi, että valkoinen teksti näkyy heikossa valossa, X. Siksi, että viini on herkkä ultraviolettivalolle, 2. Se on vain ´markkinointitemppu´”. Vastauksessa painotetaan kaikkien viinien herkkyyttä ultraviolettivalolle, etenkin jos niitä varastoidaan pitkään. Kysymyksessä laatuviinien tammikypsytystynnyrin puuvaihtoehdoiksi annetaan kuusi, tammi ja poppeli.
Helppo kysymys on ”Mitä kertoo viinin reunan ruskean oranssi väri”. Vastausvaihtoehdoiksi annetaan viini on kypsä, viini on juomakelvoton tai että viini on nuori. Hieman tosin kunnianhimoinen tarkkuus heittää kun kysytään Pohjois-Rhonen Côte-Rotien ja Hermitagen taustalla olevaa rypälettä. Aino oikea on luonnollisesti Syrah kun muutkin vaihtoehdot ovat tummia, mutta Hermitagessa tehdään myös valkoviinejä Roussannesta ja Marsannesta. Tannat-lajikkeeseen liittyy sekä helppo että viimeinen viinitrivian kysymys. Helppona kysymys kuuluu ”Tannat on ”kansallislajike” erässä maassa, joka voitti viimeksi jalkapallon maailmanmestaruuden 1950. Mikä maa? 1. Uruguay, X. Brasilia, 2. Italia.” Trivian avoin ja viimeinen kysymys kuuluu puolestaan ”mikä ranskalainen alue on tullut kuuluisaksi tummasta Tannat-rypäleet? Entä mikä Maa?” 3
Puhtaasti viinissä ei kuitenkaan liikuta. Eräs vaikea kysymys kuuluu ”Kuka sanoi ´mistään edullisen viinin maasta ei tule juoppoa, mistään maasta ei tule raitista, jossa viinin korkea hinta tekee viinasta yleisen juoman. Viini on ainoa lääke viinan kiroja vastaan´?” Vaihtoehtoina ovat Thomas Jefferson, Hugh Johnson ja Ceasar. Oikea vastaus on Jefferson. Vastauksessa on myös Suomessa nykyisin suosittu kommentti, että ”hänen viisaita sanojaan voidaan miettiä meidän aivan liian viinaorientoituneessa maassa”.
Erittäin vaikeat kysymykset vaativat laajaa eri alueiden seurantaa, mutta vaihtoehdot helpottavat oikean vastauksen löytämistä eivätkä allekirjoittaneet mielestä kysymykset poikkeuksellisen vaikeita ainakaan ole. Karsivia kysymyksiä löytyy tarvittaessa. Oikean vastauksen pystyy laajemmin kalifornialaisiin viinialueisiin tutustunut päättelemään heti kysymykseen ”Missä sijaitsevat naispyhimykset Barbara, Maria ja Ynez – kun puhutaan viinistä?” Vastausvaihtoehdot olisivat lisäksi olleet Chile ja Argentiina. Allekirjoittanut meni tosin lankaan kun kysyttiin EU:n pienimmän jäsenmaan erittäin suurta viinintuottajaa. Vastausvaihtoehdot ovat Cave Luxembourgeoise, Vinsmoselle ja Viticoles du Grand-Duché. 4
Kirja on julkaistu vuonna 2003, mutta (linkki) Syrah-lajikkeesta kysytään edelleen, mitä kaupunkia pidetään (anses) lajikkeen kotina. Geenitekniikan avulla tutkittu koti lajikkeelle on Rhonen ympäristössä Ranskassa eikä kirjan muinaisen Persian ja nykyisen Iranin kaupungissa nimeltä Shiraz. Tosin kysymys ei kuulu mistä lajike on kotoisin.
Viinilehden visailussa vähemmän viiniä vaihtoehdoissa
Mikäli Suomen viinikulttuurin tilannetta katselee maan suurimman lehden Viinilehden visailun läpi, tulee sukupolvien välinen kuilu länsinaapuriin mieleen. Toisaalta nykyisin kaikki liikkuu nopeammin, joten eron kuromiseen voi mennä vähemmänkin aikaa kuin sukupolvi. Viinilehti painottaa hauskuutta, tosin joukossa on myös nokkelia kysymyksiä, jossa aidosti pitää miettiä. Vastausvaihtoehtoja on myös Viinilehdessä kolme. Vastauksissa ei ole mitään selityksiä eikä perusteluja, tosin yleensä maailman menoa seuranneen on helppo poimia ei-viinilliset vaihtoehdot pois ja sitä kautta saada oikea vastaus.
Viinilehden tyyliä (5/2003) kuvaa vaikka kysymys ”Aalto-nimistä laatuviiniä tuotetaan a) Suomessa Olkiluodon lauhdevesialueella, b) Espanjan Ribera del Duerossa, c) Alvar Aallon kesämaisemissa Savoyn kaupungin liepeillä?” tai tulkinnanvaraisemmin ”Kun haluat lämmitellä makean sherryn ääressä, kaivat kaapistasi a) manzanillan, b) oloroson, c) finon?” Manzanilla ja fino ovat kuivia, mutta olorosojen makeusaste voi vaihdella kuivasta erittäin makeaan. Alkossa tosin kaikissa oloroso-sherryissä on sokeria, joten kaipa suomalaisille riittää totuudeksi, että oloroso on makeaa.
Numerossa 3/2002 oli puolestaan kysymys ”Huippusuosittu Cabernet Sauvignon –rypäle on a) punaisen cabernet francin ja valkoisen sauvignon blancin jälkeläinen, c) Mouton-Rothschildin kehitystyön tulos vuodelta 1835, b) mustaherukkapensaan etäinen sukulainen?” Ei-viinilliset vaihtoehdot pitäisi olla helposti poissuljettavissa – tosin ensimmäisessä kysymyksessä ”Yleisin konjakkiin käytetty rypäle on a) pygmi noir, b) ugni blanc, C) ugri pink”. Onnistunut ja nimituntemusta vaativa esimerkiksi on kysymys ”Medocista löydät alueen, joka on nimeltään a) Lirac, b) Lussac, c) Listrac” 5
VinQuiz edellyttää mieltymystä sekä viinilliseen yleistietoon että nippeli- ja nimitietoon. Pois putoavat vaihtoehdot vähentävät kysymysten vaikeutta. Viinitrivian 73 kysymystä ovat sen sijaan avoimia ja siten automaattisesti vaikeampia. Taustatietoa pitää olla reilumminkin, jos kaikkia kirjan kysymykset vastauksineen haluaa käydä läpi. Toisaalta juuri vastaukset selityksineen ja taustatietoineen motivoivat tiedon hankintaan tai pitemmälle ehtineille virkistävät vanhoja tietoja. Mikael Mölstadin asiantuntemus ja eläytyminen tietokilpailuihin tulevat lukijalle käsin kosketeltavaksi. Tämä sopii myös hyvin kaverien kanssa urheiluun eli paremmuusjärjestykseen asettamiseen. Ruotsalaista viinikirjallisuutta satunnaisesti seuranneelle kieli ei tuota ongelmia. 
Ismo Järvinen
Mikael Mölstad: En Värld av Vin VinQuiz. 414 frågor om vin. Millhouse 2003. Stockholm. ISBN 9189614062. Hinta 11,20 € (Akateeminen Kirjakauppa).
1. Tiivistetty vastaus: Kumpikin on ansainnut rahaa Casablancasta. Bogart pääosassa samannimisessä filmissä ja viinintuottaja rahaa viineillä, joiden rypäleet on valmistettu Casablanca-laaksossa.
2. Vastaus: Rioja, Rio Ojasta. Oja on, erään Espanjan suurimmista joista Ebron, sivujoki.
3. Tiivistetyt vastaukset: Maa on Uruguay ja viinialue Lounais-Ranskan Madiran.
4. Oikea vastaus: Vinsmoselle Luxemburgissa. Se on Greiveldingenin, Grevenmacherin, Remarchen, Stadtbredimuksen, Wormeldingenin ja Wellenstenin kuuden osuuskunnan yhteenliittymä. Ne sijaitsevat kaikki Moselle-joen varrella (Mosel Saksassa).
5. Oikea vastaus Listrac.