"Kahvin jalansija parani 1500-luvun Lontoossa. Monet ympäri Lontoota avatut kahvilat olivat enemmän kuin pelkkiä torikojuja. Tarjoamalla runsaasti istuintilaa sekä lukemista, ne kehittyivät ‘penniyliopistoiksi, avoimiksi uutisten ja ajatuksen keskustelufoorumeiksi. Filosofi Jürgen Habermasin mielestä nämä kahvilakeskustelut johtivat uuden vanhoista tittelin ja vaurauden hierarkioista vapaan yhteiskuntaluokan sekä hovista, kirkosta ja valtiosta riippumattoman kansalaisyhteiskunnan syntyyn, jolla oli kauaskantoisia seurauksia politiikkaa ja hallintoon.
Ulkomaalaisuuden haamu lisäsi epäluuloja kahviloita kohtaan. Isänmaallisten aleoluen juojien odotettiin vihaavan kahvia ’muhamettilaisuutena’. Lontoon työnantajat kuitenkin pystyivät näkemään kahvin edut. ’Kun aikaisemmin oppipojat, sihteerit ja muut nautittavat aamujuomansa alena, oluena tai viininä’, eräs oppinut aikalainen kirjoitti, ’teki se heistä humaltuneita vaikuttamalla aivoihin sekä tehden heistä kyvyttömiä liiketoimintaan.’ Nyt he pysyivät virkeinä ja aikaansaavia kavereina tämän sivistyneen juoman avulla. Kahvinjuonnilla ei ’vaikuttanut olevan mitään alkoholin tylsistyttävistä vaikutuksista: se oli juoma, joka tekee meistä välittömästi raittiita ja iloisia.’
Vuosisadassa kahvi oli kehittynyt tuntemattomasta juomasta kaikkialle levinneeksi Englannissa. Etenkin kahvin liikakulutuksen aiheuttamat fysiologiset oireet olivat nousseet huolenaiheeksi. Kesäkuussa vuonna 1699 apteekkari ja hyödykekauppias John Houghton piti luennon teemalla ’Kahviesitelmä’ (Discourse of Coffee) Englannin maineikkaimmassa tiedeseurassa, jonka jäsenet pääosin kokoontuivat kahvilassa nimeltä ’Kreikkalainen’. Luento käsitteli kahvin voittokulkua koko yhteiskunnassa ja elämäntavassa. Houghton ei kuitenkaan uskaltanut ottaa kantaa kahvin terveellisyyteen ja piristysvaikutuksiin, koska hänellä ei oman käsityksensä mukaan ollut kokonaisvaltaista ’Uniteoriaa ’. Hän kuitenkin huomautti, että kahvi tekee ’kaikenlaiset ihmiset’ sosiaalisiksi ja siten kasvattaa erittäin paljon ’hyödyllistä osaamista’."
Augustine Sedgewick, tietokirjailija, kirjassaan "Coffeeland A History" (Penguin Random House (Allen Lane) 2020) luvussa "Perfect Symbol of Islam". (Nautiskelija on pelkistänyt ja tiivistänyt lainauksen.)
|