"Neljäkymmentä vuotta sitten Provencen roseeviinien kuvaamisesta käytettiin kasvuympäristöä (terroir) heijastavia sanoja, kuten kypsät punaiset sekä mineraalinen maaperä. Kuitenkin 1990-luvulla rypäleiden hellävaraisen painepuristamisen ja käymislämpötilan jäädytyksen sekä roseeviineille jalostettujen hiivoja myötä nämä viinit muuttuivat nuoruuden hedelmäisiksi (fresh) ja mansikkaan yhdistettävät aromit alkoivat dominoida. Vuoteen 2010 mennessä kun tuottajat huomasivat uusien roseiden houkuttelevuuden kuluttajiin, jotka pitivät ruohomaisen ja katkeroainemaiset yrttimäisistä Sauvignon Blanc -viineihin yhdistettävistä merkaptaanien (thiol) piirteistä, myös roseetuottajat siirtyivät merkaptaaniyhdisteitä tuottaviin hiivakantoihin. Nämä hiivat viihtyvät matalahappisessa ja viileässä ympäristössä. Provencessa siirtyminen pelkistävään (reductive) roseiden valmistamiseen johtui myös helposti hapettuvia viinejä tuottavien lajikkeiden, kuten Grenachen ja Cinsault’n suuresta osuudesta sekoitteissa.
Nykyään Provencen roseiden tekniset valmistusohjeet edelleen korostavat hapen välttämistä tuotannossa kaikin keinoin. Pelkistävä viinintuotanto voidaan kuitenkin viedä äärimmäisyyksiin. Ammattitaidottomasti toteutettuna viinit voivat saada epämiellyttäviä kaaliin, kumiin, savuun tai poltettuun tulitikkuun yhdistettäviä aromeja. Vaikka suurin osa tuottajista keskittyy viinin väriin pitämiseen haaleana, on tapahtunut myös hiljaista viinien tyylillistä evoluutiota. Pieni, mutta kasvava, joukko tuottajia on osoittanut, että happipitoisuuden tarkalla säätelyllä he pystynyt saamaan aikaan roseihin haluttua moniulotteisuutta (complexity).
Monille nuoruuden hedelmäinen pelkistävillä menetelmillä tuotettu Provencen roseetyyli on kokonainen oma tyyppiluokka, mikä vaikeuttaa alueen roseeviinien tyylimuutosten toteuttamista. Huolimatta pelkistämällä tuotettujen roseiden hallitsevuudesta, tuottajat pohtivat tyylimuutoksen tarvetta ja jotkut sallivat roseeviinein lisähappikontaktin parantaakseen niiden laatua. Kun yhä useammat tuottavat tutkivat hapettavia valmistustekniikoita, he haastavat oletuksen, että rosee ei ole vain mahdollisimman nuorena juotava, vaan moniulotteinen ja ikääntyvä viini, jonka olemus on yhtä juurtunut kasvuympäristöön kuin kellariin.
Roseen tulevaisuus ei ole yhden valmistusmenetelmän vaan yhä hienovaraisemman hapen ja hapettomuuden yhteispelin varassa, missä tuotantoperiaatteet voimistavat lajikkeen ja kasvuympäristön ominaisuuksia monotonisen pelkistävän tuotannon asemesta."
Elizabeth Gabay and Ben Bernheim, roseeviinikirjoittajat, SevenFifty Dailyn (daily.sevenfifty.com) 1.5.2025 artikkelissa “In Provence, Some Rosé Winemakers Are Embracing a New Style” | The fresh, fruit-forward profile of classic Provence rose calls for reductive winemaking, but some producers are turning to a more oxidative approach to add complexity to their wines.
|