"Manner-Euroopassa viljasta valmistetun viinan tuntemus ja käyttö olivat levinneet jo 1500-luvulla, mutta väkiviinan todellinen läpimurto tapahtui 1600-luvulla. Siinäkin hollantilaisilla tuntuu olleen ratkaiseva rooli. He näet havaitsivat paloviinan tuottavan suurta voittoa. Viinaa oli halvempi valmistaa kuin viiniä ja litrahinta oli suurempi, joten kuljetuskustannukset laskivat yksikköä kohti.
Ja olihan viini sitä paitsi niin herkkää. Pullot olivat yielä 1600-luvulla harvinaisia. (Puusta, hopeasta, tinasta ja jopa lasista tehtyjä pulloja oli kyllä liikkeellä, mutta tärkein puuttui: tehokas tulppa. Korkkeja ei toisin sanoen tehty tuolloin yielä korkista. Sen sijaan käytössä oli karkeita puu- ja lasitulppia tai pullon suu suljettiin uudelleen nahanpalalla.) Tästy syystä viiniä kuljetettiin ja säilytettiin hatarissa puutynnyreissä. Toisin sanoen se ei voinut säilyä kauan tuoreena. Viini hapantui vuodessa ja silloin sen hinta laski kymmenesosaan uuden tynnyrin hinnasta. Paloviina oli siis paljon karskimpaa tekoa."
Peter Englund, historioitsija ja akateemikko, kirjassaan Voittamaton: erään miehen tie Ruotsin suurvalta-aikana (WSOY 2001. (Alkuperäinen teos: Den oövervinnerlig, 2000) Katastrofia valmistellaan -luvun alaluvussa ’Pakenen hovia kuin ruttoa’.
|