Tumma Plavina on vanha Kroatian rannikon kevyehkö nuorena juotavia viinejä tuottava lajike. Nimien samankaltaisuudesta huolimatta Plavina on eri lajike kuin toinen Kroatian maatiaislajike Plavac Mali. Kummankin lajikkeet ovat kuitenkin samat (Italian Apulian) Verdeca sekä Tribidrag alias Zinfandel alias (Apulian) Primitivo. Lajikkeen alkuperän suhteen on epävarmuutta Dalmatian ja Etelä-Italian Apulian suhteen, mutta todennäköisimpänä pidetään kuitenkin Dalmatiaan, vaikka nykytiedon mukaan siellä ei (enää) viljellä Verdeca-lajiketta. Dalmatian ja Apulian välillä on historiallisesti ollut merkittää muuttoliikettä.

Lajikkeen kirjallisuusmaininnat oikeuttaa nimekäs vanhempi. Sisarrussuhteesta huolimatta Plavina-viinit ovat kevyitä – myös väriltään – ja kohtuutanniinisia kun Plavac Maili-viinit ovat täyteläisiä ja tuhteja. Tyylikkyys ei kuitenkaan ole (muiden Kroatian paikallisten lajikkeiden tapaan) viinien tunnuspiirteenä. Plavinaa voi pitää suurisatoisena volyymilajikkeena.

Rypäleet ovat suhteellisen homeherkkiä, etenkin suurisatoisina. Köynnökset ovat kuitenkin vähintään satoisia ja volyymiviljelyssä suurisatoisia. Plavac Malin tapaan köynnökset silmikoivat myöhään, tosin Plavinan rypäleet kypsyvät hieman varhaisemmin, mutta kuitenkin suhteellisen myöhään. Monesti lajiketta sekoitetaan Plavac Malin kanssa, vaikka mutkattomat lajikeviinit ovat myös suosittuja. Plavinan Kroatian viljelyala oli vuonna 2009 reilu 1000 hehtaaria, tarkemmin 1090 hehtaaria. Viljelyosuudeksi sillä tuli 3,35 prosenttia laajan lajikekirjon Kroatiassa.

Kun Plavac Mali on merkittävä Dalmatian eteläosissa on puolestaan Plavina merkittävä Dalmatian rannikon viileämmässä pohjoisosassa. Plavina on sallittu Kroatian rannikon (Primorska) kaikilla viljelyalueilla paitsi Istriassa. Lajiketta viljellään myös Montenegrossa. Plavinan synonyymejä Brajda, Brajdica, Plavina Crna, Plajka ja Plavka.

Viinien laatupotentiaali    TYYDYTTÄVÄ.

Sivu tehty 29.9.2016.