Tumma PAMID on Balkanin vanhoja lajikkeita ja todennäköisimmin Bulgariasta peräisin tai ainakin Traakiasta. Joka tapauksessa kyseessä on historiallisesti laajasti viljelty Balkanilainen lajike. Rypäleet ovat myös syötäviä. Rypäleen suosiota selittää köynnöksen elinvoimaisuus ja korkea satoisuus. Rypäleet on pieniä ja ohutkuorisia. Tanniinit pysyvät väistämättä kohtuullisina. Köynnösten ongelmana on kuitenkin homeherkkyys, joten kasvuympäristön kuivuudesta pitää pitää huolta. Viinit on parhaimmillaan mahdollisimman nuorina.

Köynnöksissä on huomattavaa pitkän historian tuomaa variaatiota. Rypäleestä löytyy ainakin seitsemän viljeltyä variaatiota eriasteisilla tumman ja vaalean sävyillä: Pamid Rosov, Pamid Siv, Pamid Cheren, Pamid Byal, Pamid Edar, Pamid lzresliv ja Pamid Makhrovati Tsvetove.

Tämän volyymiviinilajikkeen ja syötävän rypäleen viljely on keskittynyt Bulgariaan ja Romaniaan. Vuonna 2009 lajikkeen Bulgarian viljelyala oli 15 842 hehtaaria, joka vastasi 15:ttä prosenttia rypälealasta. Romaniassa lajikkeen viljelyala vuonna 2008 oli 3231 hehtaaria keskyttyen Lounais-Romaniaan Olteniaan. Viinikirvan seurauksena lajikkeen viljelyala väheni reilusti Makedoniassa, mutta se on edelleen laajasti viljelty ja suhteellisen suosittu.

Pamidin synonyymejä ovat Balkanilla Manaluki, Pamidi, Pani, Piros Szlanka, Plovdina, Rosioar (Romania) ja Slankamenka Crvena; Turkissa Saratchoubouk sekä Venäjällä Grechesky Rosovy

Viinien laatupotentiaali    TYYDYTTÄVÄ.

Sivu tehty 2.5.2016.