Saperavi oli Ex-Neuvostoliiton tanniipaukkuja ja potentiaalisesti alueen pitkäikäisimpien viinien rypäleitä. Sitä voi verrata länsimaiden Cabernet Sauvignoniin, joka myös tuottaa rakenteeltaan syvän värisiä, voimakkaan tanniinisia ja hapokkaita sekä lisäksi näitä tasapainottavan hedelmäisiä viinejä. Cabernet Sauvignoniin yhdistettävä tyylikkyys kuitenkin puuttuu, mutta kylmien talvien Itä-Euroopassa sillä on riittävän hyvä pakkaskestävyys. Rypäle kypsyy myöhään, joten syyssään pitää olla riittävän kuiva ja leuto. Viineissä korostuu yleensä maanläheisyys. Tarvittaessa sadot saadaan reiluhkoiksi. Saperavia on käytetty sekoitteissa myös CS:n tyyliin antamaan väriä ja potkua.

Suomalaiset yhdistävät lajikkeen lähinnä Georgiaan, ex-Gruusiaan, joka ei päässyt Neuvostoliiton luhistumisen jälkeen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän modernisoitumiseen mukaan. Yleinen historiallinen ratkaisu Gruusiassa onkin ollut pehmentää niukkahedelmäisiä ja karvaan tanniinisia viinejä selvällä sokerilla (hieman Piemonten 1800-luvun Nebbiolo-tyyliin). Länsimarkkinoille tällaisilla viineilla ei ole käytännössä asiaa. Kuivia viinejä on on välillä kaupattu Alkossakin, ja Neuvostoliiton luhistumisen jälkeen viimeksi syksyllä tuli 2006 modernilla tekniikalla valmistettu nuoruuden hedelmäiseksi ja parfyymiseksi valmistettu yhdeksän euron punkku. Jonkinlaista mainetta Saperavi on saanut myös Ukrainan Krimin niemimaan sekä Moldovan viineissä.

Lajikeviinien valmistuksessa karvaiden tanniinien pehmentäminen on päävaatimus, joka perinteisesti on tapahtunut pitkällä varastoinnilla. Mineraalisuutta ja yleensä maaperän ominaisuuksia saadaan esille. Lisäksi löytyy yleensä mausteita, tupakkaa sekä kirsikkaisia puutarhamarjoja ja metsämarjoja. Sekehedelmät ja savumaiset aromit lisääntyvät säilyttämällä maanläheisyyden ohella. Jälkimakumausta pitäisi löytyä pituutta ja tavaraa. Saperavi tarkoittaa ”värjääjää” (engl. dyer, ranskaksi teinturier tai espanjaksi tintorera).

Oikein käsiteltynä kuivan laatupotentiaali on hyvä ja todennäköisesti erittäin hyvä etenkin monernin tekniikan viineissä. Kts. tietokannan muutamat Saperavi-viinit. Artikkelin loppu

Sivu tehty 30.9.2006