Bordeaux’n nimi yhdistetään kirjallisuudessa maailman pitkäikäisimpiin (kalleimpiin) punaviineihin. Nyrkkisääntönä voi muistaa, että Bordeaux’n alueen viininviljelyala on noin 120 000 hehtaaria (vuonna 2002) ja tuotanto noin kuusi miljoonaa hehtolitraa tai litroina 600 miljoonaa. Bordeaux alueen osuus reilu kymmenesosa Ranskan viinintuotannosta sekä hieman suurempi osuus köynnösalasta.

Alueeseen yhdistetään kypsytystä vaativa Cabernet Sauvignon –lajike, mutta viljellyin lajike on nuorena juotavia viinejä tuottaa Merlot Entre-deux-Mersissa ja Oikealla rannalla. Katso alueen rypäleistä tummat lajikkeet (Porvoon tumma sekoite) ja vaaleat lajikkeet (Porvoon vaalea sekoite.) Nykyisin alueen kahdesta vaaleasta maailmanmatkaajasta Sauvignon Blanc ja arvostetumpi myös maailmalla, toisaalta alueen viljellyin vaalea lajike on Semillon. Jälkimmäinen soveltuu erinomaisesti jalohomeviinien tuotantoon.

Oikealla ja rannalla tarkoitetaan laatuviinejä painottavissa yhteyksissä Libournen aluetta sekä Médocin aluetta (ml. Graves, jossa suhteessa reilusti tanniinista Cabernet Sauvignonia). Bordeaux’n viinialue sijaitsee Gironden departementissa. Pohjoispuolella ovat Gognacin alueen Charente-Maritimen ja Charenten departementit. Bordeaux’n alueeseen - tai Nautiskelijalla suomalaisittain ilman kielioppiongelmia Porvooseen – yhdistetään kolme vesistöä: merenlahti Gironde sekä siihen laskevat kaksi jokea, pohjoisempi Dordogne ja eteläisempi Garonne. Dordognen Oikealla rannalla on Libournen alue (ranskaksi ja engl. Libournais, joka lausutaan suunnilleen lib(o)urne) sekä Garonnen ja Gironden Vasemmalla rannalla Graves ja etenkin Médoc. Vastaavalla tavalla alueet voidaan jakaa länteen ja itään sekä näiden välissä sijaitsevaan volyymiviinialue Entre-deux-Mersiin.

Ensimmäiset Bordeaux’n alkuperämerkinnät luotiin 11.9.1936 ja varsinainen Bordeaux’n alkuperämerkintä 14.11.1936 (moneen muun alkuperämerkinnän ohessa). Viimeisin säädösmuutos oli Graves’n laadukkaimmat viinit sisältävä Pessac-Leognan 9.9.1987. Hieman laskentatavasta riippuu kuinka monta alkuperämerkintää Porvoossa on, mutta yleensä mainitaan luku 57. Alla olevassa INAO:n sivuilta (päivitetty 8/2000) poimitussa listassa niitä on 47, jos mukaan ei lasketa niitä 37 kuntaa, jotka saavat laittaa nimensä Premières Côtes de Bordeaux –alkuperämerkinnän perään. Alkuperämerkintöjen määrä riippuu siis laskutavasta ja käsitelläänkö valko- ja punaviinit eri alkuperämerkintöinä, vaikka ne tulevat samalta alueelta.

BORDEAUX’N ALUEJAOTTELU (Nautiskelijalla). (Linkkiä klikkaamalla saa tulosteen arvioituja viinejä):

BORDEAUX’n alueen kattavat alkuperämerkinnät (AC)
			Bordeaux
			Bordeaux Supérieur
			Bordeaux Clairet
			Bordeaux Rosé
			Crémant de Bordeaux (tai väistyvä Bordeaux Mousseux)
	VASEN RANTA (Rive Gauche (ransk.) tai Left Bank (engl.)
		Médoc
			Médoc (Aikaisemmin käytetty myös nimeä Bas-Médoc suomennettuna Ala-Médoc vastakohtana laadukkaammalla Ylä-Médocille)
		Haut-Medoc
			Haut-Médoc
			Listrac-Médoc
			Margaux
			Moulis tai (tarkemmin myyvää aluetta ilmaiseva) Moulis-en-Médoc
			Pauillac
			Saint-Estèphe
			Saint-Julien
		Graves
			Cérons (myydään yleensä Graves’n luokituksella)
			Graves
			Graves Supérieur
			Pessac-Léognan
	OIKEA RANTA (Rive Droite (ransk.) tai Right Bank (engl.))
		Bourg et Blaye (Yleensä tätä ei käytetä Gironden itäpuolella sijaitsevan laajemman alueen nimenä.)
			Blaye
			Côtes de Bourg tai Bourgeais
			Côtes de Blaye
			Premières Côtes de Blaye
		Libourne (suomennettuna) (Libournais ranskaksi ja englanniksi sekä myös Alkon käyttämänä.)
			Côtes de Castillon
			Bordeaux Côtes de Francs
			Côtes Canon Fronsac tai Canon Fronsac
			Fronsac
			Lalande de Pomerol (Nautiskelijalla myös väliviivoilla Lalande-de-Pomerol)
			Lussac-Saint-Emilion
			Montagne-Saint-Emilion
			Néac (kuriositeetti luotu 8.12.1936 ja viinit ovat nykyisin Lalande-de-Pomerol AC)
			Pomerol
			Puisseguin-Saint-Emilion
			Saint-Emilion
			Saint-Emilion Grand Cru
			Saint-Georges-Saint-Emilion
	ENTRE-DEUX-MERS
			Bordeaux Haut-Benauge
			Cadillac
			Côtes de Bordeaux Saint-Macaire
			Entre-deux-Mers-Haut-Benauge
			Entre-deux-Mers
			Graves de Vayres
			Loupiac
			Premières Côtes de Bordeaux pelkästään
			tai yhdistettynä alkuperää ilmaiseviin seuraaviin 37 kuntaan: Bassens, Carbon blanc, Lormont, Cenon, Floirac, Bouliac, Carignan, Latresne, Cenac, Camblanes, Quinsac, Cambes, Saint-Caprais-de-Bordeaux, Haux, Tabanac, Baurech, Le Tourne, Langoiran, Capian, Lestiac, Paillet, Villenave de Rions, Cardan, Rions, Laroque, Béguey, Omet, Donzac, Cadillac, Monprimblanc, Gabarnac, Semens, Verdelais, Saint-Maixant, Sainte-Eulalie, Saint-Germain-de-Graves tai Yvrac.
			Sainte-Croix-du-Mont
			Sainte-Foy Bordeaux
	SAUTERNES (sijainniltaan Graves’ssa)
			Barsac (voi käyttää myös Sauternes AC:ta)
			Sauternes
			(Kunnat Bommes, Fargues, Preignac ja Sauternes sekä viidentenä Barsacin kunta.)

 

Lisäksi luotiin rypäleiden puristejätteestä tislattua viinaa varten 5.8.1974 alkuperämerkintä Fine Bordeaux.

Laadukkaimpia (eli kalleimpia) kuivia viinejä alkuperämerkintöjä ovat Haut-Médocissa Margaux, Pauillac, Saint-Estèphe ja Saint-Julien; Graves’ssa Pessac-Leognan sekä Oikealla Rannalla Pomerol; ja Saint-Emilion Grand Cru; sekä makeita viinejä Sauternes.

Sivu tehty 22.11.2004