Tumma Xinomavro, tai Xynomavro, on kreikkalaisten toiseksi viljellyin tumma lajike
Agiorgitikon jälkeen ja kotipaikkansa pohjoisen Makedonian läänin viljellyin tumma lajike. Lajikkeen nimen voi kääntää nimellä ’Hapokas musta’, jolla viitaan lajikkeen voimakkaisiin happoihin sekä myös korkeaan tanniinipitoisuuteen ja syvään väriin. Kyrillisen kirjoitus latinantaminen tuottaa monesti reilustikin kirjainvaihteluita. Kreikassa vallitseva vieras kieli on ollut ranska. Xinomavroa pidetään Kreikan arvostetuimpana lajikkeena. Koska happoja ja kovahkoja tanniineja riittää, ovat laatuviinit myös
säilytettävissä ja usein ne vaativat säilytystä. Tuottavan lajikkeen lehvästön hallinta ja sidontatavat ovat tärkeitä rypäleiden fysiologisen kypsyyden turvaamiseksi.
Lajikkeen Kreikan viljelyala vuonna 2008 oli 2389 hehtaaria, josta valtaosa vuoristoisessa Makedoniassa. Naoussa on lajikkeen laadukkain esiintymä, jonka punaviinissä se on ainoa sallittu lajike. Toinen lajikeviininä myytävä alkuperämerkintä on Amyndeo. Xinomavro
on Goumenissa ja Rapsanin dominoiva lajike mutta niissä puhtaat lajikeviinit eivät ole sallittua. Tanniinisia Xinomavro viinejä on ollut varastoitava tanniinien pehmentämiseksi ja viinien pyöreyden parantamiseksi. Tammitynnyrit eivät yleensä olleet uusia, joten viinien ongelmaksi muodostui helposti niukka hedelmäisyys ja siten vihreä siemenmäisyyden. Pelkistetysti ilmaistuna pihviviinin olemus korostuu
Viinien aromeissa on yleensä erilaisia
kirpeähköjä marjoja, pippureita, mausteita sekä maanläheisyyttä. Tanniinien supistavuuden ja karvauden kurissa pitäminen on tärkeää. Varastoinnin on mahdollista kehittää tertiaarisia vanhan viinin aromeja. Happoja pitäisi olla reilusti luontaisesti vihreiden piirteiden voimistamana. Hedelmäisyyttä on riittävästi tanniineja tasapainottamaan, mutta viinien vanhetessa hedelmäisyyden säilyttäminen muodostuu helposti haasteeksi. Etenkin nuorena viinien väri on syvä. Ikääntyessä viinien väri saattaa kuitenkin keventyä ja kehittyä Nebbiolo-viinejä muistuttavan oranssinsävyiseksi. Viineistä valmistetaan myös roseeviinejä ja kuohuviinejä. Hapokkuus tekee lajikkeen suhteellisen monikäyttöiseksi. Makeudella saadaan puolestaan peitettyä kirpeyttä ja vihreyttä. Modernilla tekniikalla ja uudella tammella lyhentää viinien varastointiaikaa ja parannetaan hedelmäisyyttä ja pyöreyttä.
Pohjois-Kreikassa Xinomavroa pehmennetään ja suuntuntumaa pyöristetään monesti kansainvälisillä hedelmäisillä lajikkeilla. Maun hedelmäisyyden ja pyöreyden hallinta on valmistustekniikan perusedellytyksiä. Makedonian läänin paikallisia Xinomavroa pehmentäviä lajikkeita ovat Negoska, Krassato ja Stavroto. Kreikkalaiset ovat vasta 2000-luvulla sisäistäneet laatuviinin käsitettä ja monien viinien myyntivaltti on ollut edullinen hinta. Tulevaisuuden kertomaksi jää pystyvätkö kreikkalaiset realisoimaan rypäleen korkeammat laatulupaukset viineissään.
Xinomavron synonyymejä ovat Csinomavro, Mavro, Mavro Naoussis, Mavro Naoustino, Mavro Xyno, Naouses Mavro, Naoustiano, Naoystiro Mavro, Negroska Popolka, Niaousa, Niasoustino, Pipoliko, Pipolka, Popoliko, Popolka, Xinogaltso, Xynomavro Bolgar, Xynomavro Naoussis, Xynomavro of Náoussa, Xynomavron, Zinomavro ja Zynomavro.
Arvioidut
Xinomavro-viinit.
Katso myös Kreikan tumman sekoitteen
viinien arviot.
Viinien laatupotentiaali HYVÄ.
Sivu päivitetty 4.2.2016.