Vaalea SULTANA, tai rusinoiden ystäville tutumpi THOMSON SEEDLESS anglosaksisen kulttuurialueen nimenä, on joustava rypäle. Sultana, tai ottomaanien antamalla nimellä SULTANIYE, on viiniteollisuudessa puhdas volyymiviinien raaka-aine, mutta valtaosan tämän maailman viljellyimmän vaalean lajikkeen tuotannosta kasvatetaan syötäväksi rypäleiksi sekä etenkin rusinoiksi. Siitä valmistetut viinit pitää juoda mahdollisimman nuorina ja rypäle edellyttää seurakseen aromikkaampia ja hapokkaampia lajikkeita. Etenkin 1960-luvuilla ja 1970-luvuilla lajiketta käytettiin ahkerasti bulkkiviinien (jug wine) tuotannossa sekä rypäleiden tarjontavaihteluita ja viinien kysyntävaihteluita tasapainottamaan. Ohutkuorisen ja tautiherkän lajikkeen viljely keskittyy kuumille ja kuiville alueille, myös viininviljelyyn sopimattomissa Aasian muslimimaissa. (On mahdoton selvittää ja tietää kuinka paljon Aasian Sultana-rypäleistä todellisuudessa päätyy käymisteitse valmistetuiksi juomiksi.)

Lajikkeen alkuperä on jäänyt arvoitukseksi, mutta sen voisi olettaa olevan peräisin Vähä-Aasiasta. Edes jonkinlaista laatua omaavien valkoviinien tuotantoon se sopii huonosti, ja vaatii ainakin laadukkaampia rypäleitä seurakseen. Sultanaa voi pitää syötäväksi tarkoitettuna rypäleenä joko tuoreena tai kuivattuna. Koska Sultana on syötävä rypäle, sitä ei lasketa viineihin ja rypäletisleisiin tarkoitettujen lajikkeiden tuotantotilastoihin.

Erittäin satoisana ja siemenettömänä lajikkeena varmalla tarjonnalla sitä voi hyödyntää neutraaleihin ja mahdollisimman nuorena juotaviin viineihin. Ohuet kuoret ja tiheät tertut edellyttävät kuivaa ja erittäin lämmintä kasvuympäristöä, minkä vuoksi lajike ei sovellu Länsi-Eurooppaan. Lajike on herkkä sienitaudeille. Paras kasvuympäristö köynnökselle on kuiva ja kuuma keinokasteltu pelto, jotta kasvistaudit pysyvät hallinnassa.

Mikäli rypäleet päätyvät viiniin saakka, voidaan niiden kokoa lisätä kasvunsäätelijöillä. Lajike on myös kuumassa riittävän hapokas viinin tuotantoon. Rypäleiden sokeripitoisuus on korkea tehoviljeltynäkin. Neutraalina lajikkeena nopeasti kehittyvät viinit sopivat myös kuohuviinituotantoon sekä neutraaleihin väkeviin viineihin. Viinit tarvitsevat laadukkaampia lajikkeita mukaan. Viinejä voisi positiivisesti kuvata mutkattomiksi. Siementen puuttuminen rypäleestä johtaa viinin katkeroaineiden niukkuuteen. Selvä jäännnössokeri parantaa viinien mutkattomuutta.

Lajikkeen viljelmät Turkissa kattoivat vuonna 2010 2545 hehtaaria. Kyproksen Soultanina-viljelmät kattoivat vuonna 2010 516 hehtaaria ja Kreikan 1095 hehtaaria Peloponnesoksen niemimaalla. Thomson Seedless on Kalifornian viljellyin rypäle, mutta siis syötäväksi eikä viiniä varten viljeltynä. Vuonna 2008 sen viljelyala oli hulppeat 80166 hehtaaria. Myös muissa viinimaissa sekä ei-viinimaissa lajike on tuttu ja usein laajasti viljelty, vaikka muitakin syötäviä lajikkeita on reilusti tarjolla. Sultana on kuitenkin aitoviiniköynnöksen lajike, kun monet muut syötävät lajikkeet ovat hybridejä köynnöksen kalliin varttamisen tarpeen eliminoimiseksi.

Sultanan synonyymejä ovat Banati (Egypti), Kishmish (Afghanistan ja Armenia), Kis Mis Alb (Romania). Kismis ja Sultani Cekirdeksiz (Turkki), Soultanina, Sultana, Sultanina, Sultanina Blanche, Sultanine, Sultaniye sekä Thompson Seedless.

Nautiskelijan tietokannasta löytyy bisnesvetoisen Pernod Ricardin Orlandon australialaisen Carrington-kuohuviinin arvioita.
Kuohuviinissä Sultanaa on terästetty 10 prosentilla Rieslingiä. Lisäksi kuohuviinin olemuksen perusteella on vaikea päätellä rypäleen kuplimattomiin viineihin tuomia ominaisuuksia. Carrington-kuohuviini on joka tapauksessa suunniteltu mahdollisimman nuorena juotavaksi.

Viinien laatupotentiaali    VÄLTTÄVÄ   ja syötävän rypäleenä korkeampi.

Sivu päivitetty 12.7.2016.