Vidal, tai rypäleen värin ilmoittamalla nimellä Vidal Blanc, on nykyviineissä harvinaiseksi käynyt hybridi Ugni Blancin alias Trebbiano Toscanon sekä Seyval Blancin toisen vanhemman Rayon d’Orin alias Seibel 4986:n välillä. Hybridiksi lajike on normaalia onnistuneempi. Lajiketta viljellään etenkin viileässä ja rypäleiltä hyvää talvenkestävyyttä vaativassa Kanadassa samoin kuin Yhdysvaltain viileässä koillisosassa. Ruotsissakin viljellään lajiketta. Lajikkeen nykyinen suosio ja paras laatupotentiaali perustuvat makeisiin jääviineihin. 1980-luvulla nykyiset arvostetut jääviinit. Jean-Louis Vidal kehitti lajikkeen viileän ilmaston Charente-Maritimen Konjakin tuotantoon. Hybridinä lajike on kuitenkin Ranskassa kielletty.

Lajikkeen suosiota selittää, että Vidal-viineistä puuttuvat amerikkalaisperäisen ojukkaviinin (Vitis labrusca) laatua heikentävät aitoviiniköynnökselle tuntemattomat ominaisaromit (engl. foxy). Rypäleen kuoret ovat paksuja, mikä ei suosi jalohomeen muodostumista. Viileässä ilmastossa suosiota edistää suhteellisen korkea sokeripitoisuus. Lajike on myös voimakkaan hapokas. Makeiden Vidal-viinien säilytyspotentiaali on kuitenkin selvästi Riesling-viinejä lyhyempi. Yhdysvalloissa tuotetaan myös kuivia lajikeviinejä, tosin yleensä välimakea sokeri parantaa nautittavuutta ja pyöreyttä. Lajikkeen suosiota avittaa nuorissa viineissä korostuva hedelmäisyys, hapokkuus ja potku yleensä selvän parfyymisen aromikkaana.

Lajikkeen tyypillisiä aromeja ovat kukat sekä erilaiset yrtit parfyymisilla piirteillä. Kuivissa viineissä on monesti löydettävissä herukanlehteä. Makeissa viineissä laatupotentiaali turvallisesti erittäin hyvä, mutta kuivissa viineissä laatu jää keskinkertaiseksi. Lajikkeen suosio on laskussa Kanadassa kun modernilla tekniikalla pystytään viileässä ilmastossa yhä helpommin viljelemään kansainvälisiä jaloja lajikkeita. Lajike on siis kylmän ilmaston lajike, joissa laatuviinejä on vaikea tai mahdoton tuottaa aitoviiniköynnöksen lajikkeista.

Kanadaan lajike saapui 1940-luvun lopulla. Kanadassa lajiketta viljellään Itärannikon Nova Scoatista länsirannikon Brittiläisen Kolumbiaan. Suosituin lajike on kuitenkin Ontariossa. Vuonna 2008 Vidalin Kanadan viljelyala oli 777 hehtaaria. Kiinassakin lajiketta esiintyy.

Nautiskelijan tietokannasta löytyy jääviinien arvioita.

Kuivien viinien laatupotentiaali    TYYDYTTÄVÄ ja
makeissa jääviineissä    ERITTÄIN HYVÄ.

Sivu päivitetty 30.1.2016.