Hedelmäkasvikasveihin luettavan viiniköynnöksen rypäleillä on kolme käyttötarkoitusta, joista yleisin on rypäleiden käyttäminen viiniksi. Viiniköynnöstä ei ole aina luokiteltu globaalisti merkittäväksi hedelmäksi, koska suurin osa sen tuotoksesta päätyy viiniksi eikä syötäväksi. Viininvalmistusta voidaan pitää kuitenkin yhtenä hedelmän säilömisen ja jalostuksen muotona.

Kaksi muuta käyttötapaa (ja esimerkiksi muslimimaissa suosittuja) ovat rypäleiden syöminen tuoreena tai kuivattuina eli rusinoina. Nykyisin syötävät lajikkeet ovat yleensä hybridejä tehokkuuden nimissä. Rusinalajikkeissa on hyötyä siemenettömyydestä ja suosittu lajike onkin korkean sokeripitoisuuden SULTANA tai kalifornialaisittain Thomson Seedless.

Siemenettömistä korinttirusinoista on todisteita ajanlaskun alun Kreetalta. Nykyisin suurimmat rusinantuottajat ovat Yhdysvallat, Turkki ja Kreikka. Kuivattujen rypäleiden miljoonan tonnin vuosituotanto on melko vaatimatonta 25 miljoonan tonnin viinituotantoon verrattuna. Viinirypäleitä arvioidaan tuotettavan vuodessa vajaat 60 milj. tonnia.