Vaalea Bouvier, tai Bouviertraube, on itävaltalaisen pankkiirin, viininviljelijän sekä viiniköynnösristeyttäjän Clotar Bouvierin (1853‒1930) vuonna 1900 tarhoiltansa nykyisestä Koillis-Sloveniasta löytämä lajike, joka on nimetty löytäjänsä mukaan. Lajike on itävaltalainen ja sitä viljellään Itävallassa ja sen lähivaltioissa eli aikaisemman Itävalta-Unkarin alueilla. Bouvierin pääominaisuus on korkea sokeripitoisuus ja alhaiset hapot sekä rypäleiden herkkyys jalohomeelle. Lajike sopii jalohomeviineihin, tosin sekoitteissa. Bouvier on myös pöytärypäle.

Rypälettä ei yleensä mainita etiketissä sen heikon laatuimagon vuoksi, mutta kohtuuhintaisissa Burgenlandin jalohomeviineissä se on suhteellisen suosittu. Siitä valmistetaan Itävallassa myös Sturm-viiniä eli osittain käynyttä rypälemehua. Viinien tyylikkyys on heikkoa. Reilu jalohome tuottaa yleensä voimakkaat ominaisarominsa. Köynnösten tuotanto on vaihtelevaa ja erilaisille kasvuhäiriöille altis. Rypäleen suosio on ollut reilussa laskussa.

Vuonna 2010 lajikkeen Itävallan viljelyala oli 234 hehtaaria, josta 204 hehtaaria oli Burgenlandissa Neusiedlerseen ympäristössä. Sloveniassa lajikkeen viljelyala oli 40 hehtaaria. Lisäksi sitä viljellään hieman Slovakiassa ja Unkarissa.

Bouvieria on käytetty sellaisten vähämerkityksisten ja nyky-Unkarissa viljeltyjen lajikkeiden kuten Bianca, Kabar, Veritas, Zengö, Zenit, Zeta ja Zeusz jalostuksessa Clotar Bouvierin sekä muiden toimesta.

Bouviertrauben synonyymejä ovat Bela Ranina, Bouvier Blanc, Bouvierovo Hrozno, Radgonska Ranina, Ranina ja Ranina Bela.

Kuivien viinien laatupotentiaali    KESKINKERTAINEN ja
jalohomeisissa viineissä          HYVÄ ja


Sivu päivitetty 7.2.2016.