Erittäin karkeana arviona voidaan pitää Suomessa (ja myös muualla maailmassa, etenkin viiniä tuottamattomilla alueilla), että kymmenes väestöstä juo ongelmallisen määrän tisleitä, mikä näkyy terveyden ja sosiaalisten seuraamusten kannalta ongelmallisena käyttäytymisenä sekä kulutuksena väestötilastoissa ja kansanterveystilastoissa.

Samoin viiniä kuluttaa laajemmin kymmenys väestöstä. Jälkimmäistä näkökulmaa tosin yritetään joissakin yhteiskunnan piireissä osittain virallisesti painottaa, kun viinin kanssa puukko tarttuu harvemmin käteen ja sosiaaliset suhteet pysyvät yleensä tisleiden nauttimista paremmin kunnossa, kun eri väkevyisillä juomilla on yllättävän lähellä oleva juomanopeus (ainakin Nautiskelijan toimittajan subjektiivisten havaintojen perusteella).

Suomalaiset eivät kilpaile juomaolympialaisten mitalipaikoista tilastoidulla etanolin kulutuksellaan eivätkä kovin helposti myöskään mitattavilla etanolin kulutuksen terveysvaikutuksilla.

Stakesin mukaan Suomen virallinen, puhtaan etanolin kulutus vuonna 2000 oli 8,9 litraa henkilöä kohden, joista tilastoimattoman kulutuksen osuudeksi arvioitiin 1,7 litraa eli tilastoitu kulutus oli 7,2 litraa kaikenkokoisia suomalaisia kohden. Kokonaiskulutus puhdasta etanolia oli 36,5 milj. litraa. Edellisenä vuonna virallinen etanolin kulutus oli 8,8 litraa henkilöä kohden. Viidessä vuodessa etanolin kulutus on kasvanut puoli litraa.

Rahaa tilastosuomalainen käytti kotimaassa vuonna 2000 etanoliin 678 euroa, joka oli yksityisistä kulutusmenoista 5,4 %. Edellisvuodesta rahamäärä kasvoi kolme prosenttia. Kaksi kolmasosaa rahasta, 3,5 miljardia euroa, meni Alkoon ja vähittäiskauppaan sekä loppu kolmasosa anniskeluun.