|
Jo 18160 viiniarviota.
Viinit aistinvaraisesti ja teoreettisesti
Nautiskelijan viinisivustossa on n. 18 000 ja tasaisesti vuosittain 300-400 uutta kattavaa aistinvaraista viiniarviota käsittäen suurimman osan Alkon perusvalikoiman pulloviineistä sekä edustavan otoksen tilausvalikoiman sekä erikoiserien ja pienerien viineistä. Viinien haku ja kaikki artikkelit ovat tilaajien hyödynnettävissä. Nautiskelijan koko sisällön tilauksen hinta on 32,98 euroa/vuosi. Lue lisää...
Nautiskelijan viinitiedon perusolemuksen ytimenä on viiniarvioiden tietokanta, toiselta nimeltään viiniarvioiden haku Hakutulos kaikille lukioille avoimet viimeisimmät viinien olemuksen kuvaukset ja luokittelut. Nautiskelija on tilaajaperusteinen julkaisu, joten näytettävät tiedot ovat esittely- ja tutustumisluonteisia. Kuuden kertakysymyksen Tietosivut-osion haastavassa juomavisailussa voi arvioida omaa tosiasioihin ja faktoihin perustuvaa omaa viini- ja juomatietämystään.
Edeltävän vuoden 2024 maistelusato on kolmisen sataa ja kohta neljännesvuosisadan viinien kumulatiivinen viiniarvioiden maistelusato lähes 18000. Tilaajana voit katsoa näitä Nautiskelijan juomakriitikon Ismo Järvisen viinien aistinvaraisen olemuksen (markkinointiolemuksen vastakohtana) syväanalyysien tuotoksia, monen muun viineihin liittyvän tiedon ohella. Viiniarvioiden tietokannasta arvioita ja siten viinien olemusta voi etsiä yli 20 poimintokriteerin avulla.
Tilaajat voivat poimia omien mieltymysten, kuten makeuden ja hapokkuuden tai yleensä vaativuuden tai nautittavan kosiskelevuuden perusteella monen muun kriteerin ja ominaisuuden lisäksi, jos pullon sisällön olemus kiinnostaa, ammattilaisen arvioimana. Nautiskelijan toiminta-ajatuksena on sen kriittisen kriitikon arvioimat ja kirjoittamat viinien olemuksen kuvaukset, jotka täydentävät muiden markkinointivetoisempien julkaisujen pisteytystä ja tarjoamaan kiinnostuneille kiinnostavan viinin laatutasosta ja ominaisuuksista täydentävän mielipiteen, joka englanniksi on nimeltään Second Opinion.
Nautiskelijan viinitiedon (julkaisija perheyhtiö JWJ-Nautiskelija Oy) viinien hankinta tapahtuu vastaavan toimittajan ja juomakriitikon Ismo Järvinen omalla henkilökohtaisella kustannuksella, joten arvioitavien viinien valintaan hänen henkilökohtaiset arvostukset sekä monien hänen aikaisemmin maistamien viinien epätoivoisen heikot ja luonnottomat piirteet, Luonnollisesti samojen tai samankaltaisten viinien aikaisempi järkevä laatu-hintasuhde ja riittävä laatutaso ovat tärkeitä valintakriteerejä.
Kustannus- ja uskottavuussyistä suppealle analyyttisesti ja tiedollisesti orientoituneelle kohderyhmälle tarkoitettu Nautiskelija on minimoinut kalliiden ja yleensä tekijänoikeuksien alaisten kuvien käytön. Nautiskelijan viinitieto luottaa sanan voimaan mielikuvien asemesta.
Nautiskelijan viinitietoa on maksullinen ja riippumaton, kuluttajien näkökulmasta kirjoittava tilaajaperusteinen viinitiedon julkaisu, mutta viimeisimmät puolen vuoden arviot ja osa artikkeleista, kuten juomavisailut ovat kaikkien luettavissa, jotta Nautiskelijan kuvauksiin, terminologiaan ja luokituksiin pystyy tutustumaan monen muun asian ohella.
Katso lisää Nautiskelijan tilaajaperusteisen viinisivuston sisällöstä... . Nautiskelijan monipuolisesta ja laajasta viiniarvioiden tietokannasta voi vaikka tarkistaa viinillisten lahjojen ja valintojen aistinvaraiset ominaisuudet ja laatutason tavarantoimittajista, Alkosta ja markkinointivetoisuudesta riippumattomasti. Nautiskelija viinitieto on kriittisen ja analyyttisen kuluttajan julkaisu, jonka tarkoituksena on tarjota kuluttajalle muuta viiniaiheista markkinointivetoista ja ainutlaatuisuutta lupaavaa mielikuvakirjoittelua täydentävä näkökulma (siis second opinion).
Nautiskelijan viinitiedon pisteytys eli arvosana perustuu suomalaisen kouluarvostelun periaatteisiin. Arvosana vitonen tai Nautiskelijalla vähintään 50 pistettä on juomakelpoisen viinin alaraja. Sanallisesti kyseessä on heikoimmasta korkeimpaan, joko heikon (50-59), välttävän (60-69, tyydyttävän (70-79 eli suomalaisittain seiskan), hyvän (80-84), erittäin hyvän (85-89) sekä korkeimpana kiitettävän laatutason viini (vähintään 90 pistettä).
Nautiskelijan laatuviinit (engl. fine wines) ovat vähintään kasin eli 80 pisteen viinejä sekä arvoviinit vähintään erittäin hyvän laatutason (vähintään 85 pistettä) viinejä.
Sanalliset kuvauksen perustuvat viinikriitikko Ismo Järvisen ”laboratorio-olosuhteissa” aistimiin ominaisuuksiin. Adjektiivit kuvaavat samankaltaisuutta, eivät samuutta eli identtisyyttä, jotka kriitikoille assosioituvat. Viinien olemuksen ja absoluuttisen laatutason muutosten seuraaminen edellyttää samanlaisten assosiaatioiden käyttöä. Nautiskelijan – välillä – pitkän monisanaiset kuvaukset kuvaavat mahdollisia ominaisuuksia, jotka vaihtelevat ajan ja viininystävien kokemuksen ja verbaalisten ominaisuuksien perustella. Nautiskelijan kuvaukset antavat lukijalle erilaisia vaihtoehtoja viinin ominaisuuksien ymmärtämiseen ja sisäistämiseen sekä ominaisuuksien ja piirteiden sanalliseen muistamiseen ja muiden kanssa jakamiseen.
Nautiskelijan viinitiedon sivusto hyödyntää evästeitä ja jatkamalla hyväksyt niiden käytön.
|
| Suomalaisten ristiriitaista reaalielämän alkoholipolitiikkaa eurooppalaisten juomatapojen omaksumise |
"Niin kauan kuin muistan, suomalaisten juomatapoja on aina ja alituiseen yritetty viedä ”eurooppalaisempaan suuntaan”. Mitä tämä sitten tarkoittaneekin, mutta ilkeästi tulkiten lausahdus on alkoholikauppiaan lobbausta vapaamman viinan saatavuuden edistämiseksi.
Vaikka alkoholin kokonaiskulutus Suomessa on koko 2000-luvun laskenut, alkoholipolitiikka on pysynyt mukavan poukkoilevana. Nykyhallitus on tästä oiva esimerkki. Kristillisdemokraateille oli kynnyskysymys, että viinejä ei ruokakauppaan tuoda. Erikoisten lehmänkauppojen seurauksena kauppojen prosenttiraja vedettiin stetsonista kahdeksaan. Kauppoihin saatiin viininlitkuja, joita turkulainen Citymarket-kauppias Hannu Aaltonen luonnehti osuvasti ’suoraan sanottuna törkeän makuisiksi’.
Jos eurooppalaisilla juomatavoilla tarkoitetaan sitä, että käytäisiin ravintolassa nauttimassa muutama annos sivistyneesti, siinä Suomi ei ainakaan näytä onnistuvan. Sen verran kehnosti ravintoloilla on viime vuosina mennyt. Nykyisillä verokäytännöillä ja hinnoilla kalsarikännit Pirkka-oluella pysyvät jatkossakin relevanttina ajanviettotapana viikonloppuisin.
Kaupat, ravintolat ja alkoholiteollisuus tuskin kiittävät, että istuva hallitus on ollut alkoholin vapauttamispyrkimysten ohella ollut jopa historiallisen innokas kiristämään alkoholin verotusta. Vasen käsi sanoo, että juokaa vapaasti. Oikea kehottaa, että joisitte vähän vähemmän."
|
|
| Aleksanteri Pikkarainen, toimittaja, Talouselämä-lehden nro 29/2025 12.9.2025 Pelin henki -kolumnissa "Törkeän makuiset litkut". Lehden sähköisen julkaisun kolumnin otsikko kuuluu ”Eurooppalaisten juomatapojen edistämiseksi Suomi lanseerasi ’törkeän makuiset’ litkut”. Kolumnistin mottona on "parasta alkoholijuomaa on ilmainen". |
| Lisää viisauksia >> |
Uusimmat artikkelit:
|
Kaikki suositukset
|
|