|
Jo 18095 viiniarviota.
Viinit aistinvaraisesti ja teoreettisesti
Nautiskelijan viinisivustossa on n. 18 000 ja tasaisesti vuosittain 300-400 uutta kattavaa aistinvaraista viiniarviota käsittäen suurimman osan Alkon perusvalikoiman pulloviineistä sekä edustavan otoksen tilausvalikoiman sekä erikoiserien ja pienerien viineistä. Viinien haku ja kaikki artikkelit ovat tilaajien hyödynnettävissä. Nautiskelijan koko sisällön tilauksen hinta on 32,98 euroa/vuosi. Lue lisää...
Nautiskelijan viinitiedon perusolemuksen ytimenä on viiniarvioiden tietokanta, toiselta nimeltään viiniarvioiden haku Hakutulos kaikille lukioille avoimet viimeisimmät viinien olemuksen kuvaukset ja luokittelut. Nautiskelija on tilaajaperusteinen julkaisu, joten näytettävät tiedot ovat esittely- ja tutustumisluonteisia. Kuuden kertakysymyksen Tietosivut-osion haastavassa juomavisailussa voi arvioida omaa tosiasioihin ja faktoihin perustuvaa omaa viini- ja juomatietämystään.
Edeltävän vuoden 2024 maistelusato on kolmisen sataa ja kohta neljännesvuosisadan viinien kumulatiivinen viiniarvioiden maistelusato lähes 18000. Tilaajana voit katsoa näitä Nautiskelijan juomakriitikon Ismo Järvisen viinien aistinvaraisen olemuksen (markkinointiolemuksen vastakohtana) syväanalyysien tuotoksia, monen muun viineihin liittyvän tiedon ohella. Viiniarvioiden tietokannasta arvioita ja siten viinien olemusta voi etsiä yli 20 poimintokriteerin avulla.
Tilaajat voivat poimia omien mieltymysten, kuten makeuden ja hapokkuuden tai yleensä vaativuuden tai nautittavan kosiskelevuuden perusteella monen muun kriteerin ja ominaisuuden lisäksi, jos pullon sisällön olemus kiinnostaa, ammattilaisen arvioimana. Nautiskelijan toiminta-ajatuksena on sen kriittisen kriitikon arvioimat ja kirjoittamat viinien olemuksen kuvaukset, jotka täydentävät muiden markkinointivetoisempien julkaisujen pisteytystä ja tarjoamaan kiinnostuneille kiinnostavan viinin laatutasosta ja ominaisuuksista täydentävän mielipiteen, joka englanniksi on nimeltään Second Opinion.
Nautiskelijan viinitiedon (julkaisija perheyhtiö JWJ-Nautiskelija Oy) viinien hankinta tapahtuu vastaavan toimittajan ja juomakriitikon Ismo Järvinen omalla henkilökohtaisella kustannuksella, joten arvioitavien viinien valintaan hänen henkilökohtaiset arvostukset sekä monien hänen aikaisemmin maistamien viinien epätoivoisen heikot ja luonnottomat piirteet, Luonnollisesti samojen tai samankaltaisten viinien aikaisempi järkevä laatu-hintasuhde ja riittävä laatutaso ovat tärkeitä valintakriteerejä.
Kustannus- ja uskottavuussyistä suppealle analyyttisesti ja tiedollisesti orientoituneelle kohderyhmälle tarkoitettu Nautiskelija on minimoinut kalliiden ja yleensä tekijänoikeuksien alaisten kuvien käytön. Nautiskelijan viinitieto luottaa sanan voimaan mielikuvien asemesta.
Nautiskelijan viinitietoa on maksullinen ja riippumaton, kuluttajien näkökulmasta kirjoittava tilaajaperusteinen viinitiedon julkaisu, mutta viimeisimmät puolen vuoden arviot ja osa artikkeleista, kuten juomavisailut ovat kaikkien luettavissa, jotta Nautiskelijan kuvauksiin, terminologiaan ja luokituksiin pystyy tutustumaan monen muun asian ohella.
Katso lisää Nautiskelijan tilaajaperusteisen viinisivuston sisällöstä... . Nautiskelijan monipuolisesta ja laajasta viiniarvioiden tietokannasta voi vaikka tarkistaa viinillisten lahjojen ja valintojen aistinvaraiset ominaisuudet ja laatutason tavarantoimittajista, Alkosta ja markkinointivetoisuudesta riippumattomasti. Nautiskelija viinitieto on kriittisen ja analyyttisen kuluttajan julkaisu, jonka tarkoituksena on tarjota kuluttajalle muuta viiniaiheista markkinointivetoista ja ainutlaatuisuutta lupaavaa mielikuvakirjoittelua täydentävä näkökulma (siis second opinion).
Nautiskelijan viinitiedon pisteytys eli arvosana perustuu suomalaisen kouluarvostelun periaatteisiin. Arvosana vitonen tai Nautiskelijalla vähintään 50 pistettä on juomakelpoisen viinin alaraja. Sanallisesti kyseessä on heikoimmasta korkeimpaan, joko heikon (50-59), välttävän (60-69, tyydyttävän (70-79 eli suomalaisittain seiskan), hyvän (80-84), erittäin hyvän (85-89) sekä korkeimpana kiitettävän laatutason viini (vähintään 90 pistettä).
Nautiskelijan laatuviinit (engl. fine wines) ovat vähintään kasin eli 80 pisteen viinejä sekä arvoviinit vähintään erittäin hyvän laatutason (vähintään 85 pistettä) viinejä.
Sanalliset kuvauksen perustuvat viinikriitikko Ismo Järvisen ”laboratorio-olosuhteissa” aistimiin ominaisuuksiin. Adjektiivit kuvaavat samankaltaisuutta, eivät samuutta eli identtisyyttä, jotka kriitikoille assosioituvat. Viinien olemuksen ja absoluuttisen laatutason muutosten seuraaminen edellyttää samanlaisten assosiaatioiden käyttöä. Nautiskelijan – välillä – pitkän monisanaiset kuvaukset kuvaavat mahdollisia ominaisuuksia, jotka vaihtelevat ajan ja viininystävien kokemuksen ja verbaalisten ominaisuuksien perustella. Nautiskelijan kuvaukset antavat lukijalle erilaisia vaihtoehtoja viinin ominaisuuksien ymmärtämiseen ja sisäistämiseen sekä ominaisuuksien ja piirteiden sanalliseen muistamiseen ja muiden kanssa jakamiseen.
Nautiskelijan viinitiedon sivusto hyödyntää evästeitä ja jatkamalla hyväksyt niiden käytön.
|
| 1600-luvun viinan avittamat kansallispiirteet ja kohtuuttomuuden ihanteen toteutuminen |
"Jonkin aikaa juoppoina pidettiin saksalaisia. (Montaigne kirjoittaa heistä muun muassa, että ’he juovat lähes kaikkia viinejä yhtä mieluusti. He haluavat pikemminkin ryypätä kuin maistella’.) Patajuoppoina pidettiin myös milloin ruotsalaisia, milloin hollantilaisia. Humalaisten ja flegmaattisten hollantilaisten väitettiin juovan siksi, että he halusivat tasapainottaa huonon veden kyllästämästä maaperästään nousevia epäterveellisiä höyryjä. Humalaisten mutta rohkeiden ruotsalaisten taas väitettiin innostuneen kohtuuttomasti viinistä, koska heidän karussa maassaan ei kasvanut lainkaan rypäleitä.
Kiinnostavinta kaikissa näissä tarinoissa on oikeastaan se, että ne ovat merkki uudesta taipumuksesta käyttää ajattelussa kansallisia kategorioita. Tämä oli siis alkua kansallisluonteiden keksimiselle, mikä taas oli looginen seuraus kansallisvaltioiden kasvusta. Samalla näissä tarinoissa juopuneista pohjoisista kansoista on kuitenkin myös hiven totuutta. Tiivistäen voisi sanoa, että aikalaisten puheissa moraalisesta rappiosta jne. oli pohjimmiltaan kyse olutkulttuurin äkillisestä törmäyksestä viinaan. Kansa joi paloviinaa suurin piirtein samalla tavalla kuin se oli aiemmin juonut suhteellisen mietoa olutta tai laimennettua viiniä. Ja mitä muuta siitä voisi seurata kuin kunnon känni?
Kuvaa voidaan vielä tarkentaa. Kuten kaikissa muissakin maanviljelyskulttuureissa Euroopassakin oli kehittynyt kansanomaisia juhlintamuotoja, joissa nautinnoissa piehtaroimisella oli tärkeä osansa. Syöminen ja juominen kuuluivat elonkorjuujuhliin, karnevaaleihin ja joulunviettoon. Osittain hillittömään juoman ja ruoan ahmimiseen kannustivat materiaaliset syyt. Kun elintarvikkeiden ja juomien säilyttämisessä oli ongelmia, ne mieluummin mässättiin pois kuin jätettiin pilaantumaan. Ennen kaikkea tämä on nähtävä jonkinlaisena puutteen pois manaamisena; oli tuo puute todellista, kuviteltua tai taustalla vaanivaa. Kohtuuttomuus oli unelma ja siksi myös ihanne."
|
|
| Peter Englund, historioitsija ja akateemikko, kirjassaan "Voittamaton: erään miehen tie Ruotsin suurvalta-aikana" (WSOY 2001. (Alkuperäinen teos: Den oövervinnerlig, 2000) "Katastrofia valmistellaan" -luvun alaluvussa ’Pakenen hovia kuin ruttoa’. (Peter Englundin esitystyyliin kuluu taustoittaa henkilöiden käyttäytymistä ajankohdan ominaispiirteillä.) |
| Lisää viisauksia >> |
Uusimmat artikkelit:
|
Kaikki suositukset
|
|