Juomavisa vko 29/ 2024
Näytä vastaukset
15.7.2024
Kun viinin tuottaja on (suomennettuna) Franklandin tila, tilan osoite Franklandin tie sekä tuotantoalue Frankland-joen alue, mistä maasta ja tarkemmalta alueelta viini on peräisin? Australian Länsi-Australian osavaltion South West Australian yläalueelta ja sen Great Southern –alueen ala-alueelta Frankland River.Kun ostat Porvoon tilan ykkös-, kakkos- tai kolmosviinin, niin täytyykö niiden olla ainoastaan tuotettu tilan itse viljellyistä eli omista rypäleistä? Ei. Tuottaja päättää käyttääkö itse viljeltyjä vai ostettua rypäleitä tai niiden yhdistelmiä. Juridisesti ei ole muita vaatimuksia Chateaun eli tilan rypäleiden alkuperästä, kunhan ne ovat viljelty etiketin ilmoittaman alkuperämerkinnän sisällä.Mitä juridista eroa on EU:n alkuperämerkinnöillä PDO eli Protected Designation of Origen sekä AOP eli Appellation d'Origine Protégée (Protegee)? Ei mitään. PDO on sama alkuperämerkintä (Nautiskelijan terminä) kuin AOP eli ensimmäinen on englanniksi ja toinen ranskaksi. Eri mailla on oman nimensä paikallisella kielellä perustetuen EU-direktiiveihin.Tuottajat ilmoittavat odotusarvoisesti etanolipitoisuuden vakioiksi kuumista tai viileistä kasvukausista välittämättä. Mitä tämä kertoo kuumien vuosien rypäleiden kerätystä kypsyysasteesta? Rypäleet on pitänyt kerätä vihreinä eli tuleentumattomina, mutta sopivalla apu- ja lisäainekäsittelyllä vihreyttä saadaan peitettyä imelien piirteiden taakse. Viileinä vuosina taas jo pelkkä chaptalisointi avittaa riittävää pyöreyttä (sallittujen) kemikaalien ja valmistusmenetelmien avittamana.Fino kuvaa vaalea hiivaketon (flor) alla säilytettyä sherrytyyliä, mutta voivatko muiden alueiden tuottajat käyttää fino-sanaa kyseisellä menetelmällä valmistetulle väkevällä viinille? Voivat. Ainoa ehto on, että sherry- tai espanjalaisittain jerez-sanaa ei saa käyttää. Menetelmän nimi ei ole siis suojattu nimi. Miksi viinejä ja alkoholijuomia vähintään sivuaviin toimintoihin liittyvät kauppiaat markkinoivat ja myyvät vähintään innokkaasti erilaisia hinnakkaista viinilaseja, joita sitten sopivissa tilaisuuksissa myydään helposti hulppealta näyttävillä tarjouksilla? Ihmiset eivät halua maksaa viineistä, joita erilaisten markkinointi- tai vertaissanomien perusteella assosioituvan ainutlaatuisiin huippuihin eli – Nautiskelijan kielenkäytöllä – nirvanaan tai puhekielellä paratiisiin. Helpoiten tämä mielikuva toteutetaan, kun erikupoliset lasit antavat hieman erilaiset aromit, koska nenään tulee etenkin lasin tilavuuden mutta myös muodon perusteella erilaisia piirteitä eri suhteilla. Maussa tuoksun aromien ja olemuksen toistuminen erikoisissa laseissa, suun flavorin vastakohtavana, on kuluttajille lähinnä aitoa mielikuvamarkkinointia, tässä kontekstissa tosin lähinnä lasin ihmeellisyyteen.
|