Tumma Plavac Mali on Adrianmeren Dalmatian rannikon maatiaislajike. Nykykartalla sen kotimaa on Kroatian rannikkoalue. Lajike on Kroatian viljellyin tumma lajike, mutta laajan lajikekirjon maassa vuoden 2009 viljelyala 2925 hehtaaria oikeuttaa noin yhdeksän prosentin viljelyosuuteen. Sen viljely keskittyy Kroatian eteläosiin, etenkin Peljesacin niemimaalle, jossa myöhään silmikoivalle ja myöhään kypsyvälle lajikkeelle riittää riittävästi lämpöä. Lajikeviinit ovat helposti rustiikkeja (tyylikkyyden vastakohtana) sekä robusteja voimakkaiden ja herkästi vihreäksi jäävien tanniinien vuoksi.

Kroatia ei määrällisesti ole merkittävä viinintuottaja, mutta lajikkeen kirjallisuusmaininnat oikeuttaa toinen sen paikallisista vanhemmista Tribidrag alias Zinfandel. Plavac Malin toinen vanhemmista on Etelä-Dalmatian vanha lajike Dobricic (oikeaoppisesti kirjoitettuna Dobričić). Plavac Mali on vanha lajike, vaikka ensimmäinen kirjallinen maininta on vasta vuodelta 1841. Lajikkeen geneettinen vaihtelu on suurta. Lajike on toisen Dalmatian rannikon määrällisesti tärkeän lajikkeen Plavinan sisarpuoli, koska Plavina on Tribidragin ja (nykyisin Etelä-Italiasta löytyvän) Verdecan lapsi. Plavac Mali on joko isovanhempi tai sisarpuoli kroatialaisille lajikkeille Grk, Crljenak Crni sekä Vranac. Lisäksi suhteellinen harvinainen Babica edustaa Plavac Malin jälkikasvua (progeny). Plavac Mali- ja Zinfandel-viinien ominaisuudet ovat suhteellisen samankaltaiset. Nautiskelijalla rypäleen laatupotentiaali leikkaa (hiekkavetoisen maaperän korostama) tyylikkyyden niukkuus sekä vihreys. Toisaalta rypäleviinien laatuongelmia korostaa myös rypäleen matkustushaluttomuus, samoin kuin muiden kroatialaisten ja yleensä entisen Jugoslavian lajikkeiden.

Plavac Malin kantasanat ovat plavo eli kroatialaisittain sininen sekä mali eli kroatialaisittain pieni. Pienet paksukuoriset rypäleet ovat homeenkestäviä. Lisäksi rypäleiden korkea sokeripitoisuus korostaa viinien etanolipitoisuutta eli tuhtiutta yhdessä syvän värin kanssa. Laadukkaimmillaan köynnös on Etelä-Dalmatian rannikon rinteiden hiekkapitoisilla terasseilla. Peljesacin Dingacin punaviinien etanolipitoisuuden sallittu vaihteluväli on 13‒17 prosenttia (ilman väkevöintiä tai/ja chaptalisointia). Kuumuudelta ja rannikon kovalta suojaa pensasmallinen karussa maaperässä matalia satoja tuottava köynnösten leikkaustyyli, joka tosin nostaa viljelykustannuksia. Volyymipainotteisia viinejä tuottaa tasankojen ravinteisempi maaperä. rypäleet ovat suhteellisen matalahappoisia, mutta laaturypäleistä saadaan halutessa varastoitavia viinejä. Ylikypsistä kuivatuista rypäleistä valmistetun makean viinin nimi on Prosek (tai paikallisesti kirjoitettuna Prošek). Kun ollaan tarkkoja, niin nykykartalla Plavac Malia viljellään myös (entisen Jugoslavian) Makedonian tasavallassa nimellä Plavec Mal.

Plavac Malin synonyymejä ovat Crljenak, Kasteljanak, Pagadebit Crni, Pagadebit Mali, Plavac Mali Crni, Plavac Veliki, Plavec Mal ja Zelenak.

Viinien laatupotentiaali (ilman edustavaa otosta)    TYYDYTTÄVÄ.

Sivu tehty 29.9.2016.