Vaalea Muscat Blanc a Petit Grains, italialaisittain Moscato Bianco tai kreikkalaisittain Moschato Aspro on Muscat-ryhmän laadukkaimmat viinit tuottava lajike. Rypäleestä käytetäänkin monesti sanaa jalo, kun puhutaan Muskat-viineistä. Muscat-ryhmän viineissä Muscat Blanc tuo kaikkein positiivisimmat ja arvostetuimmat piirteet ja olemuksen viineihin. Viinit ovat hienostuneita ja hienovaraisen sävykkäitä hapokkaalla ja konsentroituneella ja pyöreällä suuntuntumalla. Laadukkaimmissa ja tammikypsytetyissä miedoissa ja väkevissä viineissä on Muskatelli-viinien pisin säilyvyys sekä potentiaalia vanhan kehittyneen viinin tertiaarisiin aromeihin, joista ranskalaiset on myskiä tarkoittavaa musque-sanaa. Nautiskelija niitä usein itämaisen maustemaisiksi ja yrttimäisiksi sekä yleensä suitsukemaisiksi. Nuorissa viineissä on hapokkuuden korostamia raikkaan katkeroainemaisia sitrusmaisia ja luumarjamaisia hedelmiä luumarjojen kivimäisinä sekä yleensä marmeladimaisina. Ruusumainen kukkamaisuus ja ainakin kukkamaisen yrttimäiset aromit ovat yleensä tunnuspiirteinä. Viineissä on kypsiä ja pyöristäviä piirteitä hunajamaisina. Jälkimaun pitäisi olla hienovaraisen sävykkään konsentroitunut ainutlaatuisella pituudella.

Laadukkaiden Muskatelli-viinien aromeja luonnehtii nuoruuden hedelmäisyys, rypälemäiset, rusinamaiset ja kukkaisen parfyymiset aromit kuitenkin tasapainottavilla sitrusmaisilla, kuten bergamottimaisilla ja pomeranssimaisilla, piirteillä. Lisäksi marmeladimaiset appelsiinijohdannaiset aromit ovat yleisiä. Historiallisesti vanhojen Muskatelli-viinien aromeja on kuvattu sanalla myskimäisyys, joka . Nautiskelijalla viittaa vanhojen viinien vaativiin ja totuttelua vaativiin eläimellisiin sävyihin. Säilytyksen jälkeen viinien mausteiset ja hunajamaiset aromit voimistuvat. Mausteita Nautiskelija luonnehtii monesti sanalla itämainen ja eksoottinen sekä yleisempää olemusta sanalla suitsukemainen. Viineissä pitäisi lisäksi löytyä (kypsiä) luumarjoja,, kuten aprikoosia ja persikkaa ja tummissa variaatioissa kirsikkaa, yleensä kivimäisiä katkeroaineita säästelemättä.

Nykyisin lisäaineilla erilaiset marmeladimaisen katkeroainemaiset ja pyöristävät piirteet korostuvat viineissä. Etenkin Muscat a Petit Grains -lajikeviinien aromit ja ominaisuudet eivät jätä kuluttajaa välinpitämättömän kylmäksi, etenkin jos viineissä on normaalia pidempi ikä. Yleensä Myös Muscat Blanc -viinit myydään mahdollisimman nuorina, jotta hedelmäisyys ja mutkattomuus korostuvat. Iän myös vaativat piirteet lisääntyvät ja samalla harjoittelun ja tottumuksen vaatimus viinien arvostamisessa. Yleensä Muskatelli-viinien ominaisuuksia kuvataan kehäpäätelmänä eli aromit ovat muskatellimaisia, koska viineihin on vaikea löytää muualta luonnosta sopivaa adjektiivia ydinolemusta kuvaamaan.

Viljely

Muscat Blanc on ylivoimaisesti viljellyin Muscat-ryhmän lajike suhteellisen viileässä-lämpimässä Ranskassa. Lajikkeet viljelmät kattoivat vuonna 2009 yli 7600 hehtaaria kasvavalla suosiolla Muscat d'Alexandrien kustannuksella. Kuivat valkoviinit toimivat Alexandrian Muskat -viinejä paremmin. Makeiden viinien suosio on jo pitkään ollut laskussa, joten rypäleitä on pakko hyödyntää kuivien viinien tuotannossa. Suurin etu ja hyöty on kuitenkin Petit Grainsin toimiminen pienten annosten täydennerypäleenä potkua, sävykkyyttä ja tyylikkyyttä parantamassa, siis samalla kuin 1900-luvun lopulta lähtien kansainväliset rypäleet paikallista lajikkeista tuotettuja viinejä parantamassa. Vermentino-viinien parannerypäleenä Petit Grains on omimmillaan. Kolme neljännestä Ranskan lajikeviljelmistä on Languedoc-Roussillonissa ja Korsikalla viljelmiä oli 230 ha.

Ranska lajikeviljelmät kalpenevat Italian vuoden 2000 13280 hehtaarin ja lisäksi tumman muunnoksen Moscato Rosan 100 hehtaarin rinnalla. Rypäle oli Piemonten laajimmin viljelty vaalea lajike 10300 hehtaarin alalla. Italian Astin makeisiin kuohuviineihin sekä makeisiin pirskahteleviin Moscato di Asti -viineihin valtaosin päätyvä Moscato-tarhojen rypäleet käsittävät reilu kolme neljäsosaa Italian viljelmistä sekä siellä yli viidenneksen Piemonten viinirypälealasta. Tuotokset ovat lähtökohtaisesti makeita. Moscato Bianco viljelmät keskittyvät suhteellisen viileään pohjoisosaan kun taas kuumaan etelään keskittyvät Muscat of Alexandria -viljelmät.

Espanjassa Moscatel de Grano Menudo -tarhat kattoivat vuonna 710 hehtaaria keskittyen koillisen suhteen viileän ilmaston Navarraan ja Catalunyaan. Kun Moscatel de Alejandrian viljelmät olivat 10000 hehtaaria, niin Grano Menudon suosiota voi kuvata vähäiseksi ja vaatimattomaksi. Espanjalaiset ovat panostaneen Moscatel viineissä kohtuullisen hintaan. Iberian niemimaan länsilaidalla Portugalissa Moscatel Galego Brancon viljelmät kattoivat 700 hehtaaria vuonna 2010. Viljely keskittyy Douroon ja siellä väkevöityjen Moscatel de Favoios -viinit tuotantoon. Portviineihin käytetään myös lajiketta. Lajikkeen tummaa muunnosta Portugalista löytyi yli 60 hehtaarilta. Muscat Blancin osuus suhteutettuna Moscatel de Alejandrian tarhoin oli kolme neljäsosaa eli suhteellisen korkea osuus.

Saksassa Gelber Muskateller oli aikaisemmin suhteellisen arvostettu, mutta on enää käytännössä kuriositeetti. Vuonna 2008 rypäleen viljelyala oli vielä 174 hehtaaria keskittyen lämpimään Badeniin sekä suhteellisen lämpimään Pfalziin. Itävallassa sen sijaan lajiketta arvostetaan lisääntyvästi. Vuonna 1999 lajikkeen viljelyala oli 143 ja vuonna 2007 jo 422 hehtaaria. Itävaltaiset arvostavat lajikeviinit yleensä kuivina/välimakeina. Lajikkeen viljely keskittyy eteläiseen Steiermarkiin, mutta viljelmiä on ympäri Itävallan viininviljelyalueita. Sveitsissä lajikkeen vastaava viljelyala oli 50 hehtaaria, tosin siellä lajikkeen tummasta muunnoksesta valmistettuja viinejä.

Itäisessä Keski-Euroopassa lajikkeella on arvostusta vastakohtana volyymilajike Muscat Ottonelille. Slovenian Rumeni Muskatin vastaava viljelyala oli 400 keskittyen Slovenian Steiermarkiin tai paikallisesti Stajerska Slovenijaan. Sloveniassa lajiketta arvostetaan myös syötävä rypäleenä. Vaikeina lajikeviinejä vaivaa usein vetisyys ja vihreys. Unkarissa lajike nimetään usein sen pääviljelyalueen Tokajin mukaisesti nimellä Sargamuskotaly, käännettynä Keltainen Muskatelli. Tokajin viineissä, etenkin suhteellisen nuorena juotavissa on täydennerypäle. Unkarissa lajikeviinit eivät ole tuntemattomia.

Romanissa paikallisesti Tamaioasa Alba -lajikkeella on vähän merkitystä, kun pääpaino on Muscat Ottonelin viljelyssä. Sama pätee Bulgariaan, Venäjään ja Ukrainaan, joissa lajikkeen nimenä on Tamyanka. Ukrainan lajikkeen viljelyala vuonna 2009 oli kuitenkin 675 hehtaaria, mukaan lukien Krimin niemimaa. Kreikassa paikallisesti Moschato jotakin ja yleensä alueen nimellä lisätty on laajaa arvostusta. Maineikkaimpana on pidetty kuivatuista rypäleistä valmistettua Muscat of Samos viiniä, mutta vakavia laadun suhteen viinin monopoli on paikallisessa osuuskunnalla. Kreetalla lajikkeen nimenä on Moschato Spinas. Kreikan alueiden ja saarten mukaan nimetyt Muskatelli-viinit ovat odotusarvoisesta edustavat jaloa Muscat Blanc à Petit Grains -lajiketta. Poikkeuksen sääntöön muodostaa Limnoksen saaren Moschato Limnou, jonka takana on volyymivetoinen Muscat of Alexandria. Kreikan poliittisen vihollisen Turkin puolella lajikkeen viljelyala 133 hehtaaria nimellä Bornova Misketi.

Kaliforniassa enemmän arvostetaan volyymivetoista ja kuumaan paremmin sopivaa Muscat of Alexandriaa, mutta nykyisin viralliselta nimeltään Muscat Blanc viljelyala oli vuonna 2010 770 hehtaaria. Rypäleestä käytettiin aikaisemmin nimiä Muscat of Frontignan tai Muscat Canelli. Rypäleen viljely keskittyy kuuman Central Valley'hin samoin kuin Alexandrian Muscat. Kaliforniassa vielä paremmin keinokasteluun sopivaa Orange Muscat alias Muscat Fleur d'Oranger -lajiketta. Keinokastellussa Washingtonin osavaltiossa Muscat Canellin vastaavat viljelmät kattoivat 72 hehtaaria. Etelä-Amerikan Moscatel-viljelmät ovat odotusarvoisesti Muscat of Alexandriaa, vaikka Chilessä arvostetaan myös Muscat á Petit Grains -lajikkeen tummaa muunnosta nimeltä Moscatel Rosada.

Australian erittäin makeat ja arvostetut Liqueur Muscat valmistetaan yleensä Muscat á Petit Grains -lajikkeen ruskehtavasta muunnoksesta nimeltä Brown Muscat. Vuonna 2008 viileimmille alueille soveltuvan Muscat à Petit Grainsin viljelmät kattoivat vaatimattomat 283 hehtaaria. Viljelyalaa voi kuvata vaatimattomaksi verrattuna Fruity Lexian tai toiselta nimeltä Muscat Gordo Blancon kuuman sisämaan keinokasteluihin 2400 hehtaarin viljelmiin. Vuonna 2008 uusiseelantilaiset on yleisnimellä Muscat-tarhojen alaksi 135 hehtaaria. tosin tarhojen tarkemmista lajikkeista ja niiden ei ole tietoa.

Etelä-Afrikassa Muscat Blanc à Petit Grains -lajikkeen nimenä on yleensä ollut Muscat de Frontignan tai vielä pelkistetymmin Muscadel tai Muskadel. Vuonna 2008 tämän lajikkeen tarha-ala oli 670 hehtaaria. Se on vaatimaton verrattuna Muscat of Alexandrian alias Hanepootin tarhoihin, jotka kattoivat 230 hehtaaria. Lajike on todennäköisesti päätynyt Etelä-Afrikkaa jo 1600-luvulla. Maineikkaimpana historiallisena lajikkeen ilmenemismuotona ovat olleet makeat Constantia viinit 1700- ja 1800-luvuilla. Nykyisin tyyliä tavoitellaan köynnöksessä kuivatuista rypäleistä tuotetulla Vin de Constance-viinillä - Etelä-Afrikka hyödynnetty - kuuman Uuden maailman tapaan - väkevöidyissä viineissä.

Vanhalla ja laajasti levinneellä lajikkeella riittää synonyymejä: Bela Dinka, Beli Muskat, Bornova Misketi, Gelber Muskateller, Frontignac, Muscat de Frontignan, Muscat of Frontignan, Muscat de Lunel, Muscat Blanc, Muscat d'Alsace, Muscat Canelli, Muscat de Die, Muscat du Valais, Muscat Samos, Moscato di Chambave, Moscatel Castellano, Moscatel de Grano Menudo, Moscatel de Grano Pequeno, Moscatel Branco, Moscatel Fino, Moscatel Galego Branco,Moscatel Morisco, Moscato d'Asti, Moscato Bianco, Moscato di Trani, Moscato di Montalcino, Moschoudi Proimo, Moschato Aspro, Moschato Kerkyras, Moschato Mazas, Moschato Spinas, Muscat Lunel, Piros Muskotaly, Sargamuskotaly, Rumeni Muskat, Myskett, Sargamuskotaly, Tamaioasa Alba, White Frontignan, Moschato Spinas,

Muscat à Petit Grains tummia rypälevariaatioita on eri maiden viljelmillä ja viinintuotannossa. Saman lajikkeen tummien variaatioiden nimiä ovat: Muscat à Petit Grains Roses, Muscat à Petit Grains Rouges, Moscato Rosa, Muscat d'Alsace Rouge, Muscat Violet de Madere, Moscato Rosso, Moscatel Rosada, Moscatel Galego Roxo tai Moscatel Roxo ja Brown Muscat.

Edelliseen liittyen pitää varoituksena kertoa ja tietää, että TOISEN ja ERI lajikkeen Muscat of Alexandrian tummat muunnokset ovat nimeltään Flame Muscat, Red Hanepoot ja Black Muscat of Alexandria. Tumma kuorimaisen Muscat of Hamburg on eri ja oma lajike. Muissakin Muscat-jotakin lajikkeissa riittää tummakuorisia vaihtoehtoja.

Lajikeviinejä kannattaa perusteellisemmin tutkia panemalla rypäleeksi ensin Muscat-lajikkeen sekä haun jälkeen supistamalla vaihtoja esimerkiksi maan, viinityypin tai alueen avulla.
Alueen perusteella poimittuja Muscat Blanc-viinejä ovat:
Australian Rutherglen Liqueur Muscat
Muscat Blanc a Petit Grains -viinejä pitää etsiä alkuperämerkinnän perusteella. Seuraavilta alueilta niitä esimerkiksi löytyy:
Kreikan Samos-saari
Etelä-Rhonen Muscat Beaumes-de-Venise
sekä luonnollisesti Piemonten Asti-kuohuviinit.

Makeiden lajikeviinien laatupotentiaali    KIITETTÄVÄ ja
Kuivien viinien laatupotentiaali     ERITTÄIN HYVÄ.

Sivu tehty 20.1.2022.