Vaalea germaanisperäiseltä nimeltään WELSCHRIESLING yhdistyy itäiseen Keski-Eurooppaan. Se on lähinnä lämpimän, mutta ei kylmän eikä kuuman ilmaston lajike. Nykyisin rypäleen nimen pitäisi olla sen todennäköisen alkuperäalueen käyttämän nimen mukaisesti GRASEVINA (tai kroatiankielen painolla Graševina). Lähinnä lajike assosioituu Balkanille ja Tonavan ympäristöön. Pohjois-Italiaan lajike saapui 1800-luvulla. Rypäle on runsassatoisen työhevonen. Rypäleen alkukoti on todennäköisesti sen nykyisellä pääviljelyalueella Tonavan ympäristössä. Maailmanmatkaajaksi rypäleestä ei ole. Welschriesling-nimi on kuitenkin monella tavalla ongelmallinen, joten vallitsevan rypäleraamatun tekijät Robinson-Harding-Vouillamoz (2012) ovat antaneet rypäleelle uudeksi kansainväliseksi nimeksi sen kroatialaisen nimen Grasevina. Nautiskelija kuitenkin pitäytyy rypäleen edelleen perinteisessä nimessä Welschriesling.

Jancis Robinson kumppaneineen perustelee rypäleen nimeämistä kroatialaisen nimen perusteella sekä luopumista Welschriesling-nimestä useilla syillä. Ensinnäkin Grasevina on Kroatian viljellyin vaalea lajike neljänneksen viljelyalaosuudella. Riesling- ja RIZLING- ja Ryzling-johdannaiset nimet sekä Welschriesling assosioituvat jaloon saksalaiseen Riesling-lajikkeeseen, vaikka Grasevinalla ei ole geneettistä eikä viineillä aistinvaraista yhteyttä siihen. Kolmantena Welsch tarkoittaa ulkomaalaista, mikä tuottaa mielikuvan, että rypäle olisi tuotu germaanisiin maihin. Neljäntenä perusteena on se, että Grasevina saapui Pohjois-Italiaan vasta 1800-luvulla ja tuli tunnetuksi nimellä Riesling Italico eli käännettynä Italian Riesling. Rypäleen todennäköinen koti on Kroatiassa tai Tonavan laaksossa, joten kirjoittajien mukaan kroatialaisen nimen valitseminen rypäleelle on luontaista.

Welschrieslingillä ei ole siis muuta tekemistä aidon Riesling-lajikkeen kanssa kuin osittain sama historiallinen nimi. Nykyisin painotetaan tarkkaa nimeämistä ja alkuperäisten jalojen lajikkeiden nimien suojaamista, etenkin EU:ssa. Lajike ei viihdy Saksassa tai Ranskassa vaan sen suosio keskittyy Saksaa lämpimämpään itäiseen Keski-Eurooppaan eli Itävaltaan, Pohjois-Italiaan, Balkanille ja Tonavan ympäristöön. Rypäleellä on näillä alueilla pitkät viljelyperinteet ja siten paikallisia ‒ helposti harhaanjohtavia ‒ synonyymejä riittää. Suomalaiset ovat epäilemättä jossakin vaiheessa tutustuneet (tietämättään) lajikkeeseen Alkon tai sen perillisten pullottamassa edullisessa, puolimakeassa Magyar Feher Bor eli Unkarilaisessa Valkoviinissä” tai slovenialaisessa puolikuivassa Rizling-viinissä. Valtionyhtiön piti olla kylmän sodan aikana poliittisesti korrekti eli ja Itä-Euroopasta sai lisäksi volyymiviiniä halvalla. Nykyisin Welschriesling on tässä Altian puolimakeassa Unkarilaisessa halpisvalkoviinissä liian kallis raaka-aine.

Oikeuksiin rypäle pääsee välimakeissa ja selvän makeissa viineissä. Se on suhteellisen altis jalohomeelle, mutta muuten suhteellisen vastuskykyinen homesienille. Tehojen nostaminen pelloilla ei häiritse niin paljon välimakeissa viineissä kuin kuivissa viineissä, joita ei voida pehmentää ja pyöristää sokerin avulla. Welschriesling sopii sekoitteisiin sekä yleensä hyötyy selvästä jäännössokerista. Historiallisesti itäeurooppalaiset ovat arvostaneet välimakeaa valkoviinityyliä, jossa Welschriesling pärjää hyvin.

Rypäle on melko satoisa volyymiviinien lajike. Viiniä arvostetaan happojen sekä riittävän mutta ei erityisen aromikkuuden vuoksi. Kuivat viinit kestävät heikosti säilytystä ja ovat suunniteltu mahdollisimman nuorina juotavaksi. Viileän ilmaston viljelyä estää liian korkea happopitoisuus sekä liiallinen vihreys.. Nykyisillä viljelyalueilla hapokkuus on tuntuvaa, mutta ei liiallista. Liian lämpimässä taas hapot ja aromit kärsivät.

Viinien aromeissa on löydettävissä yleensä päärynää/omenaa eri kypsyysasteilla, kukkamaisuutta, yrttimäisiä piirteitä sekä yleensä vaikeasti kuvattavaa maanläheisyyttä sekä liisterimäisiä piirteitä. Yrttimäisyys ja katkeroaineet korostuvat tuleentumattomista rypäleistä valmistetuissa viineissä. Etenkin unkarilaisissa viineissä Nautiskelija on löytänyt helposti muutenkin yleistä liisteriä ja mausteisuutta korostavaa maanläheisyyttä. Ikääntyessä vahamaisuus monesti lisääntyy. Tyylikkyyttä viineistä ei kannata odottaa. Makeissa, eikä etenkään jalohomeisissa, viineissä hienovaraisella sävykkyydellä ja tyylikkyydellä ei ole samaa merkistä kuin kuivissa valkoviineissä.

Itävallan vuoden 2009 rypäleen viljelyala oli 3597 hehtaaria. Se tarkoittaa, että rypäleen osuus tarha-alasta oli 7,8 prosenttia eli lähes tuplasti aidon Riesling viljelyala. Puolet rypäleen viljelystä on keskittynyt Burgenlandin Neusiedlersee-alueelle, jossa sitä on hyödynnetty etenkin makeiden viinien valmistuksessa. Slovakian viljelyalasta Welschrieslingin tai paikalliselta nimeltä Ryzling Vlasskyn viljelyala vuonna 2009 oli 3132 hehtaaria. Sen osuus tarha-alasta oli yli 16 prosenttia ja teki siitä toiseksi viljellyimmän lajikkeen. Naapurimaa Tsekin rypäleen viljelyala oli puolestaan 1247 hehtaaria. Tsekissä Welschriesling ja aito Riesling ovat suunnilleen tasoissa viljelyalan perusteella.

Rypäleen Slovenian viljelyala oli vuonna 2009 2482 hehtaaria keskittyen Slovenian puoleiseen Steiermarkiin (Stajerska Slovenija) maan koillisosassa. Kroatiassa Grasevinan viljelyala vuonna 2009 oli 8405 hehtaaria. Grasevinan osuus maanviljelyalasta oli neljännes. Lajiketta löytyy myös etelämpää Serbiasta ja Albaniasta. Unkarin rypäleen viljelyala paikallisella nimellä Olasz Rizling oli vuonna 2009 4909 hehtaaria, joka teki rypäleestä maan viljellyimmän vaalean lajikkeen. Romanian rypäleen viljelyala vuonna 2008 oli 7061 hehtaaria. Bulgariassa rypäleen keskittyy maan koillisosaan. Espanjan lounaisosan Extremaduraan rypäle on päätynyt nimellä Borba. Tosin se on nykyisin siellä puhdas kuriositeetti. Euroopan ulkopuolelle rypäle ei ole käytännössä matkustanut eikä etenkään perinteiseen Uuteen maailman.

Welschrieslingin alias Grasevinan synonyymeja voivat olla Borba, Graševina Bijela, Italian Riesling, Laški Rizling, Olasz Rizling, Riesling Italico, Riesling Italian, Rismi, Risli, Rizling Vlašsky, Ryzlink Vlašsky, Taljanska Graševina ja Wälschriesling.

Nautiskelijan erityylisten lajikeviinien arviot sekä erikseen kuivien valkoviinien arviot.

Kuivien valkoviinien laatupotentiaali    HYVÄ.

Sivu päivitetty 14.8.2018.