Arneis on Piemonten vaalea lajike, joka herätettiin uuteen elämään 1970-luvun henkihieverivaiheen jälkeen. Heikoimmillaan vain kaksi taloa Vietti ja Bruno Ciacosa pullottivat Arneis-viiniä Roerossa. Nykyisin Piemonten viinien buumin ansiosta myös Arneis-lajikeviinien tuotanto on jo miljoonissa pulloissa. Maineikkain viini Roero Arneis sai DOC-alkuperämerkinnän vuonna 1989. Muodilla on tosin enemmän tekemistä suosion kanssa kuin laadulla. Parhaimmillaan viini on mahdollisimman nuorena juotuna. Luontainen hapokkuus on kohtuullista. Viinit vaativat monesti älyllistä otetta, etenkin jos hapot ovat poikkeuksellisen voimakkaat ja kuivuus on tuottanut viinien suuntuntumaan happoja korostavaa vihreyttä ja siemenmäisyyttä.

Luontaisesti kohtuuhappoisena lajike ei siedä kuumaa ilmastoa. Se ei ole mainittavasti matkustanut Piemonten ulkopuolelle. Hedelmien aromit ovat enimmäkseen päärynälinjalla ja laadukkaimmillaan omenaa kuitenkin samalla vihreän katkeroainemaisella ja siemenmäisen kotamaisella perusolemuksella. Yleensä viineihin kehittyy maustemaisuutta maanläheisyyden korostamana. Hapot eivät riitä mainittavaan säilytykseen. Ammattitaitoiset ja kansainväliseen tyyliin suuntautuneet saattavat päästä laadukkaampiin lopputuloksiin, mutta sen jälkeen laatuun nähden korkea hinta saattaa tulla ongelmalliseksi. Eleganssin eteen lajikkeen kanssa pitää aktiivisesti tehdä työtä. Jäännössokeria käytetään usein suuntuntuman pehmentämiseksi ja pyöristämiseksi, tosin historiallisesti italialaiset ovat arvostaneet siemenmäisyyttä suuntuntumalla eikä karvauskaan ole heitä häirinnyt.. Tammitusta viineissä vältetään.

Viinit on suunniteltu oletusarvoisesti mahdollisimman nuorina juotaviksi. Lajikkeen viljely keskittyy Piemonteen ja siellä Langheen. Hieman viljelmiä on myös Liguriassa ja Sardiniassa. Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja Yhdysvaltain länsirannikoilla rypäleen kanssa on ollut kokeilijoita. Käytännössä lajike pysynee Pohjois-italian kuriositeettina. Arneis-lajikkeeseen viittaavia mainintoja kirjallisuudessa on 1400-luvun lopulta lähtien, mutta ensimmäiset luotettavat maininnat ovat vasta 1800-luvun loppupuolelta. Italian rypälealalaskennassa vuonna 2000 lajikkeen viljelyalaksi tuli 745 hehtaaria.

Synonyymi Nebbiolo Bianco saattaa olla peräisin arvokkaiden arvokkaampien Nebbiolo-rypäleiden suojelulta lintujen ruokana istuttamalla Nebbiolo-tarhoihin linnuille houkuttelevampaa vaaleaa Arneis-lajiketta.. Taloudellisesti vähämerkityksellisillä Arneis-rypäleillä kannatti houkutella linnut niitä syömään, jotta myöhään kypsyvät arvokkaat Nebbiolo-rypäleet päätyisivät viiniin asti. Lisäksi Nebbiolo-viinejä pehmennettiin aikaisemmin Arneis-valkoviinin avulla. Nebbiolo Biancon kanssa ei ole kuitenkaan tumman Nebbiolon kanssa muuta yhteistä kuin sama nimen alkuosa.

Arneis-lajikkeen synonyymejä ovat Bianchetta di Alba, Bianchetta sekä Nebbiolo Bianco.

Nautiskelijan arvioimat Arneis-viinit-.

Viinien laatupotentiaali    HYVÄ.

Sivu päivitetty 12.7.2016.