Nautiskelijalla alle 70 pisteen eli laatutasoltaan välttävät ja heikot viinit saavat enintään ei-suositeltavan Keskimääräinen vastine -luokituksen. Halpaa hintaa arvostavat kuluttajat, jotka muodostavat viininkuluttajien suuren enemmistön, voivat puolestaan lisätä sopivan kertaluokan pisteitä, jolloin saman hintaluokan viinien laatutasoa ja ominaisuuksia voi positiivisemmilla suureilla verrata ja valita itselleen ja käyttötarkoitukseen sopivimmat viinit.

Viinien suhteelliset hinnat muihin elintarvikkeisiin verrattuna nousevat pakosta, koska elintarvikkeissa nykyisin ”pakollisia” aromiaineita ei saa käyttää, vaan viineihin, sekä etenkin halpoihin ja edullisiin viineihin aromit ja muut ominaisuudet on tuotettava kalliimmilla valmistusmenetelmillä. Pelkistetysti ilmaistuna tämä tarkoittaa, että viinien hinnan pysyessä tuotantokustannuksia on pakko saada laskettua. Viineissä ei onnistu elintarvikkeiden suhteellisia hintoja viime vuosikymmeninä dramaattisesti laskeneet vuosittaiset kolmen-viiden prosentin vuosittaiset tuottavuuden nousut.

Alko on ihastunut erikoisiin ja kirjaviin rypälecocktaileihin. Näiden viinien lisäarvoa Nautiskelija ei ole ainakaan pystynyt löytämään eikä ymmärtämään eikä oikein muukaan maailman, paitsi sen pientä vähemmistöä edustavat kuriositeettien metsästäjät. Alkon uusimpia erikoisuuksia, tosin nuoruuden nautittavana, on aussien vajaan 16 euron hintainen De Bortoli La Boheme Act Four Syrah Gamay Yarra Valley 2014. Beaujolais’hen yhdistettävän Gamayn pitoisuus on vain 14 prosenttia eli säädösten mukaan kyseessä on myös Syrah-lajikeviini. Viinissä korostuu nuoruuden hedelmäisyys ja aromikkuus sekä viileämmän ilmaston tyypillinen hapokkuus. Victorian osavaltion Yarra Valley onkin aussien mittapuulla viileä alue. Gamaysta on epäilemättä haettu aromikuutta ja samalla saatu leikattua Syrahin tanniineja, joten mahdollisimman nuorena juotavuus toimii hyvin hektisen tuotteita nopeasti kierrättävän nykymaailman mukaisesti kun tavaraa, mukaan lukien viinit, ei saa säilyttää varastoissa pääoman tuottoprosenttia laskemassa.

Vaikka de Bortolissa on reilusti happoja, niin happofriikeille sopivaa kirpeää ja rutikuivaa tyyliä esittelee 12 euron hintainen Mudgee Wines Shiraz Grady Reserve 2010. Mudgee sijaitsee Uuden Etelä-Walesin osavaltiossa aussien Pyrenneiden vuoriston viilentämänä. Viinin etiketistä ei kuitenkaan selviä yksiselitteisesti rypäleiden alkuperä, mutta ainakin erikoista pistävää kirpeyttä riittää ja tanniinit ovat määrällisesti kohtuulliset, tosin laadullisesti vihreän siemenmäiset. Tämä on ehtoopuolelle kääntynyt, parhaat päivänsä nähnyt, ruokaviini kevyen puolelle jäävällä suuntuntumalla. de Bortolin ja Mudgeen viileän ilmaston tyyliä kannattaa vertailla ja samalla punnita mitä nykyviineissä merkitsee kolmen neljän vuoden ikäero.

Tilausvalikoiman tuli vuoden alussa Nordalcon maahantuoma sisilialainen kilometrin korkeudella (1000 m s.l.m.) viljelty Pinot Noir –viini Barone Spitaleri Sant'Elia Pinot Nero 2010 19 hintaan. Viinin nautittavuus on alussa hyvä, tosin hapettamalla ikä alkaa painaa kirpeyden ja vihreiden piirteiden lisääntyessä. Hapettamalla perinteinen Etelä-Italian vulkaaninen maaperää voimistuu alun selvemmän mineraalisuuden jälkeen. Maaperää siis löytyy, tosin ei tyylikkäänä. Viini on kuitenkin suhteellisen toimiva ruokaviini alussa myös vaativamman maun seurusteluviinin piirteillä. Tämä on Nautiskelijan kriitikon ensimmäinen Etelä-Italian PN-viini.

Vajaan parinkympin hintainen toscanalainen Ricasoli Brolio Chianti Classico 2013 sopii lähinnä happofriikeille lisääntyvän etikkamaisuuden kirpeyttämä. Kyseessä on siis viallinen viini, mutta ei kuitenkaan Alkon, tuottajan tai maahantuoja Vinetumin mielestä. Alussa laatupisteet ovat juuri hyvät 80 pistettä älyllisen vaativan tyylin ystäville eli Nautiskelijan luokituksella erityisasiantuntijalle. Kohtuulliset tanniinit pelastavat viiniä, mutta tuottajan pöpöjen hallinta ei ole hallinnassa, etenkin hintaluokan ja nuoren iän huomioiden.

Suomalaisten ylivoimaisesti suosituin viinimaa on edullisten tuotantokustannuksen Chile. Kuuman Chilen viinejä tarvitse ei oletusarvoisesti voikaan säilyttää, ainakaan lisäarvoa tuottavasti. Alkon helmikuun uutuuksissa on 27 euron hintainen Concha y Toro Terrunyo Cabernet Sauvignon Block Terrazaz Maipo Valley Pirque 2012. Laatutaso on hyvä, suhteellisen mutkattoman nautittava vain kohtuullisilla tammen aromeilla. 12 euron hintaeron merkitystä voi tutkia Alkossa pitkään myynnissä olleen Tarapaca Cabernet Sauvignon Gran Reserva Maipo Valley 2013 kanssa. Tämänkin viinin kohdalla tammea on leikattu, mutta nykykuluttajat haluat maksaa nuoruuden hedelmäisyydestä ja kuuman ilmaston kypsyydestä potkun ja sävykkyyden asemesta.

Vuosi 2011 oli globaali ongelmatapaus, tosin Iberian niemimaan virallisissa laatuluokituksissa vuosikertaa hehkutetaan huipuksi. Viileää ja sateisen vuoden viinit ovat myös kuumalla Iberian niemimaalla normaalista poikkeavia. Vuoden 2011 viinien perusolemuksen esittelee Katalonian 15 euron hintainen Perelada 5 Finques Emporda Reserva, kun vertaa vuosia 2011 ja 2012. Vuonna 2012 pinnalla on jälleen perintein kuuman ilmaston pihviviinin paahtunut vihreä ja tanniininen perusolemus tavaraa nautittavuuden asemesta korostavana.

Kun viinejä ei tammiteta kuin korkeintaan hieman, niin paahtuneen marjamaista perusolemusta esittelevät Juliette Avril Chateauneuf-du-Pape 2013 hintaan 23,00 ”Paavin” tyyppinen aussien versio Rosemount GSM McLaren Vale 2013 hintaan 23,90 €. Kummankin tanniinit ovat kohtuulliset ja viinien pitäisi olla oletusarvoisesti ruokaystävällisiä, mutta Rosemountin kohdalla dominoiva paahtunut mansikkahillomaisuus asettaa käyttöyhteydelle haasteita. Kummankin viinin laatutaso jää tyydyttäväksi, mikä tekee kummankin viinin ei-suositeltavaksi. Samaa laatutasoa saa helposti kympin halvemmalla, tosin kannattaa muistaa että sekä Euroopan että Australian säät ovat olleet kuluvalla vuosikymmenellä laatuviineille haastavia.

Arvoviinien tasoista erittäin hyvää laatutasoa esittelevät 35 euron hintainen ja lähes kiitettävän nautittavuuden Marques de Murrieta Finca Ygay Rioja Gran Reserva 2005 sekä argentiinalainen pari kymppiä kalliimpi Catena Zapata Malbec Nicasia Vineyard Mendoza La Consulta 2010. Kummankin suuntuntuma on Nautiskelijalla reilun keskitäyteläinen, joka Alkolla ja valtaosalle viininkirjoittajista ja viininkuluttajista tarkoittaa täyteläistä viiniä. Nautiskelijalla hapotus ja tanniinien kesyttäminen heikentävät täyteläisyyttä, joka arvioidaan absoluuttisella ei suhteellisella skaalalla. Kummatkin ovat suhteellisen yleiskäyttöisiä tuhteja viinejä iän ja tammen tuomalla lisäarvoa. Monen muun kuin Nautiskelijan mielestä kyseessä ovat siis vanhanaikaiset raskaasti ylihinnoitellut viinit.

Katso vuoden 2015 joulukuun ja vuoden 2016 helmikuun aikana maistetut kaikki punaviinit sekä myös valkoviinit. Vuoden 2015 Alkon punaviiniarvioiden parhaimmisto kannattaa tarkistaa ja muistaa, että luonto on asettanut normaalia kovempia haasteita viininviljelylle useina vuosina. Luonnon haasteita voimistaa jatkuva tarhojen ja valmistuksen tehojen kasvattaminen.