Merlot (Noir)

SYNONYYMEJÄ:	Yleensä nimessä selvästi Merlot mahdollisesti tumman lajikkeen selvästi yksilöivällä lisämääritteellä Noir. Synonyymejä voivat olla Merlo, Merlau(t) ja Médoc Noir. Nykyisin Merlot on vakiintunut yksiselitteisesti lajikkeen nimeksi vaikka Bordeaux’ssa 1800-luvulla lajikkeen nimenä oli Vitraille tai Crabutet Noir.
VIININ LAATUPOTENTIAALI:	Kiitettävä ja monien mielestä täydellinen. Nuoruuden hedelmäinen ja kohtuutanniininen tyyli on kuitenkin vallitseva.
IKÄÄNTYMISPOTENTIAALI:	Viinit kehittyvät melko nopeasti Bordeaux´n Oikean rannan huippuja lukuun ottamatta. Moderneissa huippuviineissä ei arvosteta mainittavaa säilytyskelpoisuutta vaan tyylissä tavoitellaan nuoruuden hedelmäisyyttä, tosin moniin punaviineihin suhteutettuna viileämmän ilmaston viinit kestävät säilytystä.
YLEISTÄ:	Nykyisin Merlot on muotirypäle, sillä viinit ovat nuorena juotavia, reheviä ja kestävät voimakkaan uuden tammen käytön. Hinnat pysyneet CS-viinejä paremmin kurissa. Etenkin Jenkkilässä, ja lisääntyvästi muuallakin, punaviinin tyyli on joko merlot tai selviä tanniineja arvostavalle cabernet sauvignon. Merlot on maailman viljellyimpiä lajikkeita. Laadukkaimmat viinit tulevat suhteellisen viileästä kasvuympäristöstä eikä ohutkuorisen lajikkeen viljely ei ole myöskään helppoa. Lajike silmikoi aikaisin, mikä sulkee viljelystä pois kylmimmät alueet. Tosin vastapainoisesti lajike kypsyy etenkin Cabernet Sauvignonia aikaisemmin. Rypäleen sokeripitoisuus on korkea, mikä puolestaan tekee viineistä etanolisia, mikä puolestaan korostaa pyöreyttä ja pehmeyttä. Merlot Blanc ei nykytietämyksen mukaan ole sukua Merlot Noirille vaikka kummallakin on sama nimi. Merlot Blancin selvästi heikomman laadun vuoksi Merlot’lla ilman lisämääreitä tarkoitetaan tummaa lajiketta.
VILJELY:	Galet’n mukaan 1990-luvun lopun viljelyala oli yli 190 000 hehtaaria, josta yksinomaan Ranskassa lähes satatuhatta, tarkemmin 96 000 hehtaaria. Bordeaux’ssa viljelyala oli 60 000 hehtaaria. Nopea viljelyalan lisäys jatkuu Midissä. Koillis-Italian viljelyala oli puolestaan lähes 32 000 hehtaaria. Kaliforniassa viljelyala lisääntyy voimakkaasti ja myös Washingtonin osavaltion punaviinimaine lepää Merlot-viineissä. Kansainvälisistä tummista lajikkeista Merlot on viljellyin.

Merlot on lähtöisin Bordeaux´sta ja siitä on ensimmäisiä merkintöjä aikaisintaan 1700-luvun lopulta. Kohtuullisten tanniinien ja kosteaan maaperään sopivuuden vuoksi alueen viljellyin lajike. Rypäleet kehittyvät suhteellisen nopeasti ja toimii vakuutena sadolle eli viljelijän elannolle, jos CS ei ehdi kypsyä. Se on Pomerolin ja Saint-Emilionin päärypäle, samoin suosituin Haut-Médocin ulkopuolella eli samalla Bordeaux´n alueen viljellyin lajike. Porvoon tummassa sekoitteessa on käytännössä aina Merlot’ta ja monesti enemmistönä. Lajike on ollut suosittu Pohjois-Italiassa ja itäisessä Keski-Euroopassa mutta siellä on panostettu rypäleen runsassatoisuuteen ja viinien ominaisuutena on lähinnä marjaisuus ja hyvä nuorena juotavuus sekä kohtuulliset tanniinit, mikä selittää lajikkeen suosion myös globaalisti. Tyylinä on yleensä ollut lajikeviini. Rypäle ei tuota selvän ominaisaromisia viinejä, mikä lisää viinien yleiskäyttöisyyttä. Nykytyylin mukaan on kalliisiin, mahdollisimman hedelmäisiin viineih