Espanjalaisen vaalean ALBARIÑOn synonyymi on Portugalin puolella ALVARINHO, jota pitäisi käyttää myös lajikkeen kansainvälisenä nimenä alkuperämaan mukaisesti. Lajikkeen myyvempi on Galician Rias Baixasin alkuperämerkinnän mukainen Albariño. Iberian standardien perusteella Albariño on riittävien sateiden vuoksi runsassatoinen, mutta kansainvälisillä mittareilla kohtuullisen satoisa. Paksukuorisuuden ansiosta lajike kestää kosteaa kasvuympäristöä sekä antaa aromeja ja potkua viiniin. Viinien uuteainepitoisuus on korkea. Portugalilaisissa viineissä lajike esiintyy myös suomalaisille tutummilla nimillä GALEGO ja PEDERNÃ.

Yhdysvaltalainen viiniguru Robert Parker nosti 1990-luvun alussa Albariño-viinit maailmanmaineeseen, mikä suhteellisen pienellä viljelyalalla (2000 ha) näkyi nopeasti viinien hinnoissa. Rias Baixasin alkuperämerkinnän jo silloinen sallittu enimmäishehtaarisato oli kuitenkin espanjalaisittain hurja 70 hl/ha. Galicia on tyypillisen kuuman ja kuivan espanjalaisen ilmaston antiteesi: suhteellisen viileä ja suhteellisen sateinen. Lajike viihtyy parhaiten suhteellisen happamassa graniitti- ja hiekkapitoisessa maaperässä kuitenkin suhteellisen kuivassa kasvuympäristössä. Espanjassa lajiketta on istutettu myös sisämaan keinokastelluille volyymipainotteisia viinejä tuottaville viljelmille.

Espanjassa on yritystä hyödyntää laajemminkin tätä ”omaa” ja nykyisin arvostuksessa noussutta lajiketta. Lämpimässä/kuumassa ilmastossa tosin vihreys muodostuu helposti viinien tunnuspiirteeksi. Lajike kuuluu Iberian niemimaan laadukkaimpiin vaaleisiin paikallisiin rypäleisiin, mutta sen erittäin hyvä potentiaali realisoituu vain sikäläisittäin viileässä ja kosteassa luoteisosassa.

Espanjan Albariñon viljelyala oli vuonna 2008 5320 hehtaaria keskittyen Luoteis-Espanjan Galician lääniin. Se on Rias Baixas-viinien dominoiva lajike joko lajikeviininä tai sekoitteina. Muodikkuuden lisäännyttyä lajiketta viljellään nykyisin monilla Espanjan muillakin alueilla. Portugalin Alvarinhon viljelyala oli vuonna 2010 2340 hehtaaria keskittyen Minhoon (Vinho Verde). Lajikkeen arvostusta myös Portugalissa kuvaa se, että sekoitteina tuotettu Vinho Verde voidaan Moncaon ja Melgacon ala-alueilla valmistaa myös Alvarinho-lajikeviininä. Lajikkeen muodikkuus on matkustuttanut lajiketta myös Yhdysvaltain länsirannikolle sekä Australiaan ja Uuteen-Seelantiin. Australiassa Espanjasta toimitetut köynnökset paljastuivat tosin Savagnin Blanciksi. Uudesta maailmasta lajikeviinejä alkaa ilmestyä kaupallisia määriä todennäköisesti 2020-lukuun mennessä. Viljelyalojen kasvuprosentit Uudessa maailmassa ovat olleet tällä vuosituhannella hurjia kun tyhjästä on lähdetty.

Ranskalaisetkin yllättäen arvostavat tätä ‒ heille vierasta ‒ lajiketta, koska kolmannella vuosituhannella se päätyi myös CPTS:n (Comité Technique Permanent de la Selection des Plantes Cultivees) Ranskan hyväksyttyjen lajikkeiden rekisteriin 287 muun viinilajikkeen seuraan. Lajikkeen viljelyyn ei Ranskassa enää tarvita kokeilulupaa, vaikka viljelymenestystä siitä tuskin tulee.

Viinien tunnuspiirteenä on myös viileässä kasvuympäristössä korkea sokeripitoisuus sekä voimakkaat hapot. Rakenteellisesti viinit ovat öljymäisen ja ikääntyneempänä kermamaisen pyöreitä. Aromien puolesta lajiketta voi verrata parfyymiseen ja eksoottisen hedelmien vetämään Viognier-lajikkeeseen. Kukkamaisuutta ja erilaisia yrttejä pitäisi myös löytyä. Mineraalista ja kivimäistä maaperää pitäisi löytyä, sekä maaperää peilaavaa mausteisuutta. Chardonnayn tyyliin lajikkeesta saadaan moderneilla hiivoilla sävykkyyttä. Viinit sopivat myös kohtuulliseen tammitukseen.

Tammittamattomat viinit on suunniteltu nuoruuden hedelmäisinä ja aromaattisina juotavaksi. Tammitettuna viinejä voidaan säilyttää muutama vuosi, tosin silloin monesti petrolimaisuus ja maanläheisyys alkavat korostua hieman vanhojen Riesling-viinien tyyliin.

Alvarinhon alias Albariñon synonyymejä ovat Albelleiro, Alvarin Blanco, Azal Blanco, Galego, Galeguinho ja Padernã. Alvarin Blancoa ei kuitenkaan pidä sekoittaa toiseen lajikkeeseen nimeltä Albarin Blanco. Espanjan viljelmillä Albariño-nimellä saattaa esiintyä myös yrttimäinen Savagnin Blanc-lajike. Lajiketta nimeltä Caiño Blanco ei myöskään saa sekoittaa Albariñoon, vaikka espanjalaiset ovat sitä tehneetkin. Caiño Blanco on tosin Albariño- ja Amaral-lajikkeiden risteytymä.

Nautiskelijan arvioimat Albariño-viinit. Vuoden 2016 kesällä lajikeviinien arvioita oli reilu 30 kappaletta.

Viinien laatupotentiaali    ERITTÄIN HYVÄ.

Sivu päivitetty 20.6.2016.