SYNONYYMEJÄ:	Cabernet Sauvignon, tai (Nautiskelijan lyhentämänä) CS, on vakiintunut yksiselitteisesti lajikkeen kansainväliseksi ja etiketeissä ilmoitettavaksi nimeksi sen ylivoimaisen markkinointiarvon ja yleisen tunnistettavuuden ansiosta. Paikallisia kutsumanimiä voivat olla Bordeaux’n seudulla Vidure, Petit Vidure, Vidure Sauvignonne, St-Emilion, Bouchet, Carbounet. Slaavilaisella alueella kutsumanimi voi olla Kaberne-Sovinjon, Lafite tai Lafet. Espanjalaiset voivat käyttää nimitystä Burdeos Tinto.
VIININ LAATUPOTENTIAALI:	Täydellinen. Yleensä lajikkeen dominoimat ja myös hieman täydentävät viinit erottuvat edukseen kaikissa hintaluokissa. Muotirypäle, joten laadukkaimmat viinit huippuhinnoissa ja yleensä CS-viineissä on lajikelisää.
IKÄÄNTYMISPOTENTIAALI:	Viinimaailman pisimpiä, mutta lämpimässä ilmastossa modernilla tekniikalla saadaan myös heti nuorena juotavia viinejä, jotka vastaavasti kehittyvät nopeasti.
TYYLI:	Tyylikirjo on harrastajasta erityisasiantuntijaan. Jo muutaman vuoden säilytetyissä viileähkön ilmaston viineissä asiantuntijanmentaalin vaatimus lisääntyy voimakkaasti.
VANHEMMMAT:	Cabernet Sauvignon on maailman kiistattomin huippupunaviinejä tuottamaan kykenevä lajike, jonka koti on Ranskan Bordeaux´ssa. CS on selvästi kansainvälinen rypäle ja sitä voi sanoa kansainvälisten lajikkeiden arkkityypiksi. Se on myös nykyisin laajimmin viljelty lajike. Käytännössä kaikkien huippuviinien tuottajan mainetta tavoittelevien, jos ilmasto sallii, on valmistettava CS-viini tai vähintään sen sekoite. Viinimaailmassa tämä maailmanvalloittaja on tosin suhteellisen nuori. Se on todennäköisesti syntynyt 1600- ja 1700-luvun taitteessa Bordeaux’n alueen kahden muun rypäleen vaalean Sauvignon Blancin ja tumman Cabernet Francin luonnollisena risteytymänä. Kalifornian yliopiston Carole Meredithin johtama tutkijaryhmä selvitti tämän vuonna 1997. Kummallakin vanhemmista on vankka laatumaine. Sen sijaan hän järkytti viinimaailmaa neljä vuotta myöhemmin selvittämällä, että toisen maailmanvalloittajan Syrahin vanhemmat ovat kumpikin vaatimattomat Rhonen ympäristön tumma Dureza sekä Mondeuse Blanche. (Selvitystyö tapahtui kaksi vuotta aikaisemmin, mutta tutkija oli aluksi epävarma näin yllättävän tuloksen paikkansapitävyydestä.)
PARANNERYPÄLE:	Bordeaux’n Médocin viinien peruspypäle, jota sävytettään ja pehmennetään muilla Porvoon tumman sekoitteen lajikkeilla. Lajike sisältyy Nautiskelijalla kaikkiin Etelä-Euroopan alueiden tummiin sekoitteisiin, koska sitä istutetaan kiihtyvään tahtiin kaikkialle. Ensimmäisenä Euroopassa paikallisen rypäleen ja Cabernet Sauvignonin sekoitteen kaupallistivat toscanalaiset. Köynnös soveltuu käytännössä kaikenlaiseen, tosin ei mielellään liian märkään, maaperään. Nautiskelijalla Porvoon tumman sekoitteen rypäleiden sekä Syrahin sekoittaminen saa nimekseen Australian tumma sekoite. CS tuo parannerypäleenä yleensä jo kuudenneksen osuudella, ja myös pienemmällä, (kansainvälisen maun) lisäarvoa viiniin. Tosin neljänneksen osuudella sen aromit muuttuvat helposti jo dominoiviksi.

Cabernet Sauvignon on tummien rypäleiden aristokraatti, joka sopeutuu hyvin erilaisiin olosuhteisiin sekä onnistuu Uudessa maailmassa yksinään tai Bordeaux'ssa muiden rypäleiden kanssa tuottamaan ainutlaatuisia viinejä. CS on unelmalajike sekä tuotannon, markkinoinnin että kulutuksen kannalta, joten kaikki ovat riittävän tyytyväisiä, vaikka viinien hinnoissa on nykyisin voimakasta, välillä huimaa, nimilisää. Toisaalta kohtuullisia tanniineja kannattavat ovat sanoneet rypäleestä valmistettuja viinejä masokistin iloksi, eli se sopii ihmisille, joille jonkinlainen rangaistus on osa mielihyvää, etenkin nuorena juotuna. Modernilla tekniikalla ja myöhään kerätyistä rypäleistä valmistettuna masokismin vaatimus on selvästi vähentynyt.

Köynnös kukkii myöhään, mikä suojaa hallalta ja kypsyy myöhään, mikä puolestaan haittaa sen viljelyä viiniviljelyn pohjoisrajalla, mutta köynnöksellä on hyvä vastustuskyky kasvitauteja ja myös kylmyyttä vastaan. Hehtaarisatoakin saadaan nostettua melko hyvin tarvittaessa ja paksu kuori helpottaa koneellista sadonkorjuuta. Viljely on siis helppoa ja kansainväliseen makuun kuuluvat voimakkaat viinit. Jos viljelijä haluaa saada mainetta ja kunniaa viineillensä, niin ilman Cabernet Sauvignonia se on melkein mahdotonta perinteisten laatuviinialueiden ulkopuolella. Nykyisin kohtuuhintaisissa punaviineissä Cabernet Sauvignon on monissa tuontiviineihin tottuneissa maissa ja etenkin Yhdysvalloissa käytännössä punaviinin synonyymi.

Rypäle on pienikokoinen, syvänvärisen sinimusta ja paksukuorinen. Lisäksi siemeniä riittää. Tanniinien vuoksi CS-viinit vaativat aikaa kypsyäkseen ja pehmetäkseen. Rypäle on myös hapokas. Lämpökontrolloitu käyminen ja uudet valmistustekniikat tosin ovat lisänneet hedelmää ja pehmentäneet tanniineja. Laatunsa lajike näyttää karussa ja suhteellisen kuivassa soraisessa maaperässä.

Täydelliseksi rypäleen tekee sopivuus tammikypsytykseen, mikä lisää konsentraatiota ja moniulotteisuutta sekä samalla pienen hapettumisen johdosta pehmentää tanniineja. Laatuviinejä pidetään yleensä vajaat pari vuotta tynnyreissä. Tammitynnyrit ovat yleensä joko amerikkalaisia tai ranskalaisia ja huippuviineissä uusia. Amerikkalainen tammi tuottaa yleensä vaniljaisia, toffeisia ja suklaisia aromeja, tai mahdollisesti poltettua sahanpurua. Ranskalainen tammi antaa hienostuneet ja sävykkäät puun aromit vähemmillä vaniljan aromeilla. Médocin viinien tammi on tyypillisesti setriä.

Hedelmän aromeista CS-viinien tunnuspiirre on mustaherukka joko marjana, lehtenä tai näiden erilaisina yhdistelminä. Muita ovat punaherukka ja erilaiset kirsikat sekä myös muut puutarha- ja metsämarjat. Lisäksi tunnusaromina on salmiakki, luonon lakritsa sekä anis. Lisäksi voi löytyä mausteita, yrttejä ja savua, yleensä kaikki on mahdollista mitä tulee mieleen. Kohtuullisen eläimellisiä piirteitä löytyy porvoolaisista säilytettynä tai niiden hyvistä kopioista. Varastoidun viinin aromeihin tulee tupakkaa, sikaria, nahkaa sekä eläinmaailman lantakirjo ja kasvumaaperän mukaiset aromit.

Nautiskelijan arvioimat huippuviinit, perusviinit sekä viimeisimmän kahden vuoden aikana arvioidut punaviinit ja erikseen roseeviinit. Bordeaux’n viinien lajikeluokituksena on Porvoon tumma sekoite. Bordeaux’n Cabernet Sauvignonin dominoivat viinit tulevat valtaosin Medocista ja Graves’sta, mutta Cabernet Sauvignonista ei valmisteta siellä lajikeviinejä.